Tai fondu kahan iya Marianas

Share
I maprediktan matai programan man-ritirau gi halom dos años na tiempu humala attensionta ni umatisa mas chatsaga na mensahe para i linahyan.

Lau i seriosu na taya’ fondu i pumalolo’pu’ i gobietnamenton iya Marianas pagu. Estague’ i te’ug na problema ni sige ha’ maletke ’sino mafat keluye.

I dibin gobietnu gaige mas ke $350 miyon. Gi hilu’ este, ti ha hulat apas hospitat, medical referral, medicaid, nesessidat tat ahensia kumu PSS yan otru siha obligasion.

Taya’ ha nanañga este na asuntu solu tiempu ’nai i man-ma’gas, sin ditension, debi u admite publikamiente na brok (broke) i kahan iya Marianas.

Este na estau ti kumeke ilegña uttimun i tanu’. Lau trastes manihante para u siña tuma’lon umaregla usun appenanas na fondun publiku.

I anunsiun para u mana’ ta’lu tatte i 80 oras na oran empleau gobietnu dididi’ kulan taftaf machalapun. Ma-annunsia sineda’ salape’ ni ti marikokohe ($11 miyon) ya esta sige i geran para umapatten ñaihon. Taigue gi kaha, dispues mas ke $350 miyon na dibi mientras mas menos i rinikohen kontribusion tax. Para manu hit yan un’ trompison ’nai mampos gueku i kahan publiku?

Para mona, piot gi otru sakan, mas kohu siempre i rinikohen tax sa’ sige ha’ i bisnis ha huchum siha. Mas menos i kontribusion tax ginen i bisnis. Guse’ña man-abende hit dadeg yan ’an mahlog lapes gi kantun chalan deste iya Oleai katan esta Micro Beach.

I asuntu fotmat ya dimas mohon i gobietnu de u sige lumiliku’ guihe lagu, haf’ mohon na ti sumaga para u ta’lun umatan i mampos chafleg na kinalamten ekonomia guine?

Kau este solu rekueddoña i miserable na modun lina’la’ para i tautau siha? Manu ’nai ha pega i ofresimientun “better times?”

Gi silensiun pueñge

Gi halom katma yan silensiun pueñge hu huhuñgog potsun i tautau siha gi señgsoñg. Siña ha’ man-deskakansa lau kada ratu man-pinañgun ni primera estotbu pot futtunan familian niha gi halom chubaskun didog na chinatsaga.

Inipus bahu i rinikohen kontribusion tax. Ha punu’ abilidat gobietnu gi apas obligasioña siha. I chumahlau este na chinatsaga i tautau siha gi señgsoñg ni hagas man-ensinahyau ausiliu gi hechuran sattun na disposision asuntun linahyan. Taya’ a’anog na guaha este na animu.

Huñgan, esta ha tutuhon i pattidan republican mañufa’ gi chalan politika na sakan. Atotgante para u atrebigue’ muna’ mamtu’ i hagas an’ ñgañgasña na lamug bagasu. Ti komprendiyun lau mauleg ta pulan haf’ mas para u totbus ñaihon i publiku.

Dispues, guaha lokue’ fumaisen-yu’ haf’ na sige man-malagu i kandidatu siha ginen i republican. Ti presisu manadan birada: atan i trompison diskuidu ni ha pega gi ha’anen i tautau siha. Deste ma-utut sueddu, pinadesen ti asegurau na pagamientun man-ritirau, taya’ fondu para i hospitat, medical referral, scholarship; ma-amut familia ni primet gima’ niha; gueku na pottanmoneda para otru siha obligasion familia. Estague’ dumulalag i kandidatu siha ginen i republican sa’ mattu gi makat madefende i ti defendiyun.

Otru asuntu siha

’Nai man-a’amku’ hit, i hagas fuetsudu na fangu’otta maliñgu. I fitme na gigat timota madirite. I fan atanta, maya’. Dispues, sige mas maribaha kuetpun tatautau-ta. Guaha lokue’ ’nai kulan hamalefa hit. Lau estague’ uttimu eskalera ’nai ta gacha’ i plaset oru (golden years) gi linala’ta. Este na pañgpañg napu ti tulaikayun. U saga parehu para siempre.

Sige amigu-hu Magoo man-ñgañgas bukayu (kanden niyog ni mana’ye kulot chukulate na asukat). Ha tanchu’ i rasimun manha, ma’sun yan pontan yan todu chechettun gi troñkun niyog. Konfotmeyu’ na i mas gai bali na troñku ni sumustene gi guelu yan guela pot siglu.

Mauleg i chigo’ña magimen para u pañgun titanosta. Deste sensin manha, alalag ma’sun yan sensin pontan dañkulu usun niha. I mantikaña ti parehu yan mantikan ga’ga’. Sumen paire lokue’ tikan niyog piot ya mapreparan modun antes. Un’ dañkulun bisnis este giya Filipinas. I produktu tat patte gi tanu ti ha hatme.

Estague’ un’ produktun tanu’ ni sumen mauleg salapeña piot i tika ni siña maprepara yan fina’ paupau para metkau gi bisita siha. Adahe na kuentus manhuyuñg ginen man-bihan Japones pot masoda’ na sumen mauleg na’yen lañan niyog gi lasas tautau an tiempun maneñgheñg. Unu ha’ ha nesessita: pega mona i primet pasu ya un’ tutuhun sa’ ti un’ lache.

I amesta gi relasion tautau sumen dañkulu benefisioña. Siña ha’ un’ chandan ñaihon lau i mas ti un’ añgoghu na afamaulegmu gaige gi fihon-mu ’nai un’ fagcha’e didog na chinatsaga. Pagu yangin para un’ fa’ basula, pues repara sa’ gi uttimu besis, mas dañkulu balutan-mu ke guiya. Piot ya tinatiye este ni minaipen tautau. Maulegña prestan taki’ galagu gi kantun chalan.

By John S. DelRosario Jr.
Contributing Author

John S. Del Rosario Jr. | Contributing Author
John DelRosario Jr. is a former publisher of the Saipan Tribune and a former secretary of the Department of Public Lands.

Related Posts

Disclaimer: Comments are moderated. They will not appear immediately or even on the same day. Comments should be related to the topic. Off-topic comments would be deleted. Profanities are not allowed. Comments that are potentially libelous, inflammatory, or slanderous would be deleted.