Semana Santan Mañgalisyanu
Deste Dameñgon Patma matutuhon i Semana Santa ni umahnanau esta i Pasguan Resureksion `nai kahulu` i Sainata gi mina` tres dias.
Patte este gi kutturan relihion natibu deste kiñientos años tatte. Finana`guen Katolisismu entalu` relihiosu yan mañainata mina` fitme este giya hita mismu.
Hana`e hit tiempu para ta rinueba haf` hineñgeta gi tinagu` Sainata. Ha inklusu inasi`i gi prohimuta, yinea`se, hinimidde, yan respetu. Estague` na ineyag muna` pas yan fitme relasion entalu` familia yan membron komunida.
Magahet na ti sumehayu` man-ayuda gi otru gi presisu na nesessidat piot gi ti muna` sisiña. Man-ñge` yan sumen satisfichosu i un` lagnos kanaimu gi un` kilisyanu ni numesessita abiu ayudu. Esta mauleg maigo`hu kada biahe `nai hu ekstende kanaihu.
Dottrinan famaguon sumen presisu kontodu dinaña` familia gi misan Dameñgo. Ha esgaihon halom mañan famaguonta kabales na rinipara yan eksisiun yine`ase` gi prohimun niha.
Huñgan pot i Sainata i Pasguan Resureksion. Gi mismu tiempu sessu hu konsidera i nanata as Santa Maria mamaisa gi todu mattiru kulan kinilu `nai makastitiga i lahiña. Magahet na Nanan Minesñgon yan Hinimidde para todu i mattrata ni hasuñgun gi todu pasun i lahiña, i Sainata.
Puede felis finatton Pasgua Resureksion para todus. Si Yuus Maase`!
Bisnis Familia Mas Seguru
I ekonomian isla mampos dikiki`. Tai mina, i guinahan tasi ti siña ta adelanta sa` mantai trastes hit para este na offisiu, lau tat tisiña tachogue para ta assisten maisa hit.
Gi todu finattu yan hinanau ira yan tinilaika todu i tiempu hita ha` mansopbla gi santatte. Hafa i guaha ta asegura na manma-ayuda lokue` i mamopble yan man-namase` siha na tautau-ta. Ma`ug na sensian tautau isla!
Pues debi ta faisen maisa hit kabales haf` siña tachogue para ta ayudan maisa hit? Inestablesen dikiki` na bisnis familia kase i mas inus yan libianu na karera para mona.
Iya Japon manadan bisnis mandikiki` ni tinituhon dos saina ni manmana`e dispues famaguon niha. Siha dispues chumahlau ya sige mona. Esta pa`gu mangaige ha` gi mismu lugat deste finagpu` geran dos.
—
Guaha un` tihahu umusune yan asaguaña hina`men sensin pechun guaka. Teñga mafahan un` kes, ha difros, sasa, asne ya ha pega gi un` banda tunanoche esta`i sigiente dia.
Ha kana` pa`gu gi hilu` guafe ya ha ha`me. Kuatru oras dispues hana tunog, pika, balutan ya ha pega gi dos tenda gi halom soñgsoñg. Uttimoña tiha huhulat inenkatgan tenda `nai masiente na guaha ayu na pairen hina`men katnen pechu. Diberas na fahnan benta!
Hombre, maseha haye na tautau siempre u fan espiha na`ña. Gigon hasiente na guaha paire na hina`men katne ni siña hana` ginachuñge saibog choda pat sune `sino titiyas mai`es, siempre u aligau sinparat. Puntu: dos amku` ti magpu` animun niha sumoda` ginefsagan niha maseha atbansau idat niha.
Ayu `nai pumara `nai ni unu gi dos esta siña muñgayu para guafen man-ha`me mañge` na sensin pechu ni dinaña`e mantika gi entalu`. Kontodu hina`men guihan paire na totche yan titiyas mai`es. Puntu: Todu gumuaiya ayu na hina`men katne (smoked beef brisket) ya soluke maproduse ayu ha` `nai siña ma-abona.
Balan Destrosu: Dos na nuclear bomb in`fatachuchuñge pa`gu yan mañan kinententu. 1). `An hokog salape` interes dos años imedia yan pa`gu. 2). `Nai fuetsau inna` fanpopble i para u fan retirau gi papa` planun Define Contribution.
Yangin in` estudiaye este i dos asuntu ni esta ha tutuhon mañila` `nai siempre in` li`e` na lamegai na tautau para u fan inaminasa pinepble pot diskuidun miyu. Ñgai`an mohon `nai siña i gobietnu ha tutuhon umapase i dibiña fondu gi programan man-ritirau $789 miyon pesus?
Gigon ti man-pagamientu i man-ritirau siha kase $70 miyon pesus sumuha ginen i ekonomia. Hombre apas para operasion hospitat makat. Todu apas obligasion mapatten tiau na biahe `sino manu ha` `nai guaha fondu. Dios mihu haf` `ste na kareran batkon aire sin pilotu!
Sensian Menhalom: Pot mas ke kuarenta años hu akompaña man-ma`gasta gi pueston niha. Guaha kulan naturat kumu kabisiyu, guaha animu, guaha lokue` maulegña `an man-guaguasan gi oriyan guma`.
Maseha man-ma-elihe, ni unu huli`e nahuñg minenhalom yan tinemtum para u esgaihon adelantun linala` i linahyan. Yangin ti konfotme hau, atan i kualidat linala` i publiku na tiempu dispues de 37 años deste ta tutuhon gumobietnan maisa hit. Memegaiña masge` na disposision `sino chatdisposision.
Poduñg mampos i ekonomia na mas ke tres mit na tautau-ta dumiñgu i tanu`. De hemunos de guma`, manhanau para i plasan ruplanu ya mamueba siha para Guam, Hawaii yan sanlagu. I hinanau niha ti pot bakasion na pot inaligau disiente na appottunidat yan linala` para famaguon niha. Pot mali`e na taya` appottunidat guine na man-hanau.
Mattu gi ha estotbayu` ayu na sinisede. Kuestion: Haf` bidan niniha i man-ma`gas para uma-adelanta kinalamten i tanu`? Gi kada sakan na diskuidun niha, tres años tatte maluñu` linala` i tautau siha. Ileghu na ti mapot este makomprende lau inipos na diskuidu!
Gi halom este na rimulinu, mauleg lokue` ta komprende na sisteman demokrasia na gobietnamentu tinaka` tiempu estake siña mas fitme areglu siha gi proteksion interes publiku.
Ti namanman lokue` i tinilaikan modun mañan manma-elihe deste 1979. Guaha lumañgag bumende integredat niha pot para umana fan pagamientu ni manriku na bisnis ginen hiyuñg. Estague` masusesede esta pa`gu. Siempre hita gi Nobiembre para ta disidi haf` futtunan niha `nai mahasñgun mayute` i tautua kulan basula.
Baihu saunau manmueba nu este sa` mattu gi ti kombene na modun politika `nai ensegidas mayotten ñaihon interesta ni publiku ya ma-attende i riku na atuñgu` niha. Debi tafunas este gi Nobiembre pot futtunan famaguonta. Gaige i asuntu gi dos patman kanaita.