Rekueddon Trañkilida

Share

Gi chagu` mapagahes hu huñgog ekun mañglu`. Ha falalague trosun uchan gi sanlagu gi lemlem tautau. Gi mismu tiempu huñgiñge` paupau na flores lañgilan gi aire.

I pajaru siha gi lañget sige halom gi minachom atdau dispues de todo dia gi tasi. I tautau-ta sige preparasion sena gi gima` niha.

Hu sugon i kareta-hu para kanton tasin iya Garapan `nai hu sosoda` katma na ginefsaga man-hassu. I dibina: Kau guaha kampu para ta asegura gumu`ot tatte i toru gi sagaña pat para ta sede na u dis-onsegue`?

Tinaka` tiempu antes de bai siña pumula` i asuntu gi hinasoghu. Esta kumuentos mamaisayu` gi tatten mañgun karetahu. Lau hu konsige umebalua i makat na trosu gi sanmena.

I umestototba-yu` i siempre un` dia u faliñgu este na pas yan trañkilida gi dikiki` na komunidan isla piot `nai tumachu palun i industrian casino. Fuetsau ha yamag ekonomian tanu` dispues ha lachai chumopchup guinaha-ta estake hana` fangagalileg hit gi halom miserapble na fache` dibi yan pinepble. Kau este na rekueddu para ta-poluye famaguon-ta—pinepble—pot diskuidu-ta?

Inatan Futtuna-ta

Guaha `nai hu arastreha i maliñgu na fan atan-ta chagu`, anchu yan taduñg. Ti hu komprende manu `nai lotgun pat taigue ha` gi mansabiun I Deni`.

Mauleg na tiempu hu gasta umadiñgan yan man-menhalom siha na man-amko`ta. Intaktu nina` siñan niha gi su`anu, tomtum yan kabilosu na eskalera gi dineskuten asunto-ta siha. Sumen namagof mahuñgog haf` hinasson niha gi hilu` hinimidde yan pinasensia.

Estague` mina` guaha `nai mattu mahalañg-hu ni finu` ayu siha na man-amko`. Dañkulu na ekspirensia kumatsu menhalom na palabran niha. I ideu siha man-mau`udai gi hilu kabales na hinisga. Felis yan su`anu na esplikasion ni gumu`ot siempre attension-ta.

Deste alacha hu tutuhon humusga kau gaige este na bittu gi man-sabiun I Deni`. Apenas! Esta hu u`upus i lañget kumesoda` kau magahet sinida`hu. Esta ileleghu na ai lache-yu` mohon pot impetoghu.

Finagcha`e este na chinatsaga pinalo`pu diskuidu siha ni mas muna` fan dhatsaga i tautau-ta siha gi señgsoñg. Guaha mohon esperansa para i publiku gi papa` este na kondision?

Noche Buena

Todu klasen sunidu guaha pot ha`anen gupot. Unu hu huñgog ginen i chagu` ni fumaisen kau matuñgu` ni mamopble giya Africa na guaha Noche Buena? Ni hanom taya` solu i sage` ma`asen lagu` niha pot sinustu…`nai taya dodoku` gi tanu`, ni uchan pat milag sadog…`nai solu kampaña mahuhuñgog pot finatai niha.

Sumen na` triste na kanta pot didog na pinepble guihe na tanu` `nai miyon pot miyon man-mamatai ñalañg `sino man-mapunu`. Ti hu komprende ayu na chinatsaga. Lau i kanta matuge` pot ginagau limosñan ayudu para i man-namase` guihe na nasion siha.

Signifikasion: Hu atrebi-yu` fumaisen `nos kuantos tautau-ta haf` signifikasion ha`anen Noche Buena. Todu klasen ineppe guaha deste pot si Santa Claus, misan gayu, regalu, gupot, minagof yan maneska, yan kompliaños i Niño Jesus.

Megaiña sumañgan pot i Niño in` koneksion yan tradision relihion i tanu`. Estaya na`magof ineppen niha sa` man-mauleg na mañgilisyanu. Puede sumaga este na kinemprende giya siha ya machalapon gi famaguon niha.

Mientras metgot na kinimite guaha giya hita pot este na tradision tanu` i Noche Buena mas libianu ta simientu respetu yan inaguaiya gi entalu` todu. Nafan geftau hamyu lokue` gi man-namase` yan mamopble. Finaisen i Saina este nu hita.

Regalu: Hagas hana` sahñge i nina`ihu salape para limosnaña `an mattu i Niño. Lau sige ha dibina haf` na ayudu siña hana`e` i amiguña patgon namase`.

Hu esplikaye i patgon na i ayudu ni para u na`e` amiguña parehu yan kontribusion gi Niño sa` guiya managu` para ta hahassu i man-namase` yan mamopble siha na tautau-ta. Kontentu.

Nesessidat: Mamaisen-yu` besis mamahan regalun Noche Buena. Ayu masañganeg-hu i nesessidat i kilisyanu. I dibina: Haf` nesessidatña? Haf` ya guma` mas presesuña? Makat na kontrariu. Poresu na hagas ti yahu asuntun regalu. Makat dibinaña gi bandan nesessidat piot gastu.

Otru Asuntu: Hu li`e` amiguhu kebranta pot todu dia man-ayuda gi masimientun un` atuf guma`. Pinilog-hu na para u fan uñgag lateria. Maudai gi kareta ya mapos para una` fañochu i pinegsai siha gi lanchu. `Nai mattu tatte ha huñgog ma-alipika i kampanan gima` Yuus. Humanau humosme misa. Magahet na mauleg yan satton na patriatkan familia.

***

Duru i otru amiguhu man-espiha plomu para katgaderu para u gotde gi fagot. Sin este ti u fañogñog i haguet gi halom tasi. Dispues `nai mattu gi kanton unai man-aligau umañg para katnada. Sigiente oga`an hana`e-yu` patteghu sa` buyda kinine`ña. Un` biahe hu dalalag umetupag. Gi kombetsasion mame hu konfitma na fahagot na tautau.

***

Hu li`e malista gi gasetan gima Yuus misan “embidia”. Mamaise-yu` hafa embidia. Guiya este i minaipen tautau ni katgadu matdision. Ti hu komprende. Sige dispues hu pula` haf` signifikasioña.

Sumasaunau finababa, mañake, muna` pinite, dinage, che`chu` tailaye yan otru siha man-seriosu na mattra-ta kontra otru kilisyanu.

Huli`e klaru pinadesen minaipen tautau. Todu un` hasñgune ni kumilulog huyuñg siempre u birague` tatte giya hagu. I tatatte i mas fotte `an pinalo`pu` hau dispues.

Poresu na mauleg in` atetuye inestablesen amesta gi prohimumu. I para un` gai enemigu sumen nachatsaga.

***

Ha chule` i tiahu i manu para u tutuhon manguleg eskome. Hu offrese ni ayuduhu. Diberas gai minakat man-guleg. Esta sososgun-yu` masahalom dispues de tres minutus. Ha chule` tatte i manu ya ilegña bai` nañga masan pinada` titiyas gi baranda. Ti matmanyu`.

***

Umetogcha` i amiguhu gi hiyuñg Chalan Laulau. I primet na kineni` ha dagau ñaihon konrespetu para i man-mofona. I sigundu ha katuchu` gi insattu para i gima`. Man-pairen hañgun yan hugupau. Kase programan konsetbasion guihan giya Mañagaha umadelanta guihan sanhalom ni mangai mineduñg pa`gu.
Felis Noche Buena para todus!

John S. Del Rosario Jr. | Contributing Author
John DelRosario Jr. is a former publisher of the Saipan Tribune and a former secretary of the Department of Public Lands.

Related Posts

Disclaimer: Comments are moderated. They will not appear immediately or even on the same day. Comments should be related to the topic. Off-topic comments would be deleted. Profanities are not allowed. Comments that are potentially libelous, inflammatory, or slanderous would be deleted.