Mensahen Telefon Halaihai
I usun telefon halaihai antes `nai machalapun infotmasion gi halum i señgsoñg siha. Este na modun komunikasion pisun konbetsasion sinisedi siha gi komunida.
Mattu lokue` mansañgan—ginen telefon halaihai—na guaha siha empleau administrasion, kontodu NMC yan membron lehisltura man-masuesueddu $5,000 pesus gi mes kumu guatdian un` kompania guine. Siha este na empleau yan offisiat publiku galagun kompania ni pumupulan interest kompania sin konsiderasion gi sentimentun publiku.
Guaha direktamiente manma`apapase mientras otru siha mana` esgin parentela `sino asagua yan chelu. Haf` ti u fan lalamlam talañgan niha achog nubladu i ha`ane.
Lastima i maliñgun konsensian niha sa` esta bendidu anten niha ya mapega gi depositun un` kompania. Siempre u paguan este na malumot piot sa` para bai` mana`e lista haye este siha na mañelu-ta.
Yangin manresisibe hau, mauleg un` resigna offisiomu pa`gu. Sa` ya kumunanaf i ilu` huyuñg ginen kantarun basula magpu` kontodu lisayun `las dose!
Maliñgun Hagas Fandañgu
Buente pot maliñgu petmanente hagas fandañgun natibu na ha gacha`yu` kulan ume`emahalañg ni hagas modun gupot umakamu`. Magahet na guaguan yan makat mina` matulaika dibuenamente ni tautau-ta.
Konsidera para unna` fañochu kantidan tautau pot kasi tres semana. Piot ya mapatten ñaihon che`chu` peska, muñgayu para i kusina yan hotnu, mapunu` ga`ga, che`chu kusineru, mahatsan fandañgeru, preparasion komplimentu, yan otru siha obligasion. Ayu `nai manmana`e tarehan niha i man-masegat siha na lalahe.
Lau i manadan cho`chu` yan tautau mina` fandadañgu este na preparasion gi kasamentun dos tautau. Huñgan guaguan na tiru kontra monedan familia. Pa`gu mapega guatu gi hotel. Taya` gimen estake togpuñg. Gigon las dies gi pupueñge kaikai hau para i gima`.
Sumen agradesiyun kinalamten todus para umana` felis fandañgun i nuebu na kasamentu.
Ineyag Katma yan Pas
Hu soda` hagas lepbloghu pot espirituat, ineyag katma yan pas. Ilegña un` tinige` na i katman hanum gi sadog libianu un` espehus maisa hau. Magahet. `An un` chalegua` siempre lebug i hanum. Sige dispues hu pula` passun ineyag todu i tres: espirituat, katma yan pas.
Teñga hu dandan suabe na sunidun pianu `sino gitala dispues mangagauyu` bendisionhu katma yan silensiu. Hu ayeg un` asuntu ginen tinayuyot katolisismu ya sige hu liliku`e gi plaset hinasoghu. Kulan pumasehuyu` gi haf` sustansian maseha patte gi tinaitai tat kumu Tatan Mame.
Mattuyu` gi nanan mañgilisyanu as Santa Maria guihe na ora `nai matutuhon makastiga i lahen Yuus. Desde botlu, matula`e, matanum kuronan tituka`, ma-aña `nai ha u`uma i makat kiluus. Makastiga sin umisau. Tattate si nanaña tutuhu` lagoña, mamaisa gi taduñg pinitiña, lau ni unu umufresi ayudu sino konsuelu.
Konsidera fan giya hagu mismu kau un` lañgag lumi`e patgonmu ma-aminasa sino ma-aña pat makastiga? Todu i tiempu humalum sensian proteksion gi famaguonta. Dispues de todu, makana` gi kiluus estake matai. Manatunog ya mapega gi naftan halum achu`. Todu este na mattiru ha faposgue i nanan kilisyanu. Mamatkilu kulan kinilu. Mattu gi ha pañgun konsensiaghu este na pinadesi gi nanata as Santa Maria.
Gi tinayuyothu pot katma, pas yan minesñgun guiya `nai hu appepela-yu`. Gi hinasoghu todu i tiempu hu saluludague` gi finaisen bendisioña na u esgaihonyu` yan familiaghu katma gi halum todu mattiru. I kinilu na nanan mañgilisyanu as Santa Maria.
Tinailaye Gi Otru
I para un` hasñgune tumailayiye i otru pot mañan gulosu yan aplacha` na intension hagu dispues un` hinegse. Haf` motibu na para un`nachatsaga i man-añgoghu na popble giya hagu? I talen pinadesi hagu mismu fumalulun maisa ya` mas te`ug na pinadesi siempre un` finatoigue.
Lastima na finana`guen kilisyanu `nai ilegña i Sainata muñga machogue gi otru haf` ti tiyamu na un` machogue mismu. Unna` fan sen chatsaga manadan tautau pot diskuidun gulosu `nai un` fataya` pinadesin niha.
Ennau na rekueddu pinegamu gi hatdin? Kau i namamahlau na bidamu premiun famaguon-mu ni kumatga minaipen tautau para siempre? Estague` siha che`chu` tailaye na higadu yan lala`et ni fumondu galaide`mu sin ditension. Puede un` dia un` soda` libianu-mu ginen metton na sinetsut gi Saina.
Nesessidat
Desde ke hu komprendi tinagu` yan minalagu` i Saina tatnai chathinassu-yu` pot nesessidat petsonat kontodu ha`ani-hu. Gaige inañguhog-hu enteramenti gi tai hinekog na nina` siñaña yan yine`ase`ña. Diariu hu fafaisen ayuduña yan kanaiña para u pipetyu` `an ha totpeyu` chinatsaga.
Guiya este hu sasañgan pot espirituat—hineñgge—giya guiya. Sumen taglayu` na amku` mina presisu na u guaha inadahe diariu gi todu asuntun ni un` petsige. Dies na halige pinegaña (Dies Na Tinagu` Yuus) `nai hafa chalane hit propiu katsada para ta tatiye. Ti un` basnag sino faliñgu.
Hu mente este na asuntun espirituat pot para tafan hita umatan dinuebu todu modun karerata yan pot sa` hafa na debi un` yute añklan ha`animu espirituat pot para un` asegura na ti malagu galaide`mu esta i hiyuñg rubentason.
Luserun Ha`animu: I usun luseru (pution sankatan) ala kuenta guiya i fiet na konsensiamu. Todu i tiempu tunas na chalan un` finanu`e gi katkuet ora. I usuña kompasmu diariu. Yangin un` tatiye siempre todu i tiempu un` fattu gi chimu felis. Gigun un` kontra, kase abag hau dispues.
Mauleg un` pasensia yan katma gi todu kinalamtenmu. Nina`e hau tiempu lumi`e asuntomu klaru antes de un` mueba hau. Poresu na hu sosoyu` todus na in` atetuye pinasensia yan katma pot para u guaha mas inadahe gi todu in` petsige.
Klarifikasion: Guaha bumatbaruye na muñga matola`e asuntun finatai. Dinanche! Lau dispues ha panag adeñgña halum gi pachotña `nai mafa` segni i defuntu gobietnu na guiya managu` para umadispacha i $400,000 guatu gi kompanian familian Biktot Hokog. Fan gai mamahlau ni prohimu. Apmam de humame machochu` yan i defuntu ya taya` mas sattun gi tinatiyen lai pot fondun publiku ke guiya mismu. Hu sen agradesi tiempota na dos ñao. Deskansa gi pas yan trañkilidat gi lañget i Saina.