Ma`tut Pinayon-ta
I taya` kandet fuetsau ha tulaika todu modun pinayonta, diariamente. Kulan hit pa`gu i manug ni debi tafañgahulu` gi troñku antes de homhum.
Oran deskansog-hu kase `las onse dispues de manaitai pettinenti asuntu `sino mañgge-yu` attikulun gaseta. Pa`gu, trabiha `las sais imedia ya esta-yu` uma`asun para bai fan rikohe mugu`. Dios tiampare!
Diberas tat si Yutu ti hana` atlibes gi otdinariu na kinalamten-ta. Ni television taya` `nai siña tatane` ñaihon hit. Dimas, esta sessu mamfuñg-yu` pution `an pueñge. Hu tuñgu` lokue` manu `nai gaige i pution orasion `an chatagmag.
Gi taftaf oga`an hu nañgga i primet ruplanu ginen Japon para u tunug kulan mohon iyog-hu. Komprendiyun na mampus maribaha i numeron bisita siha pot destrosiun pagyu. Puede chadeg areglau tatte gi otdinariu na operasion.
***
Bilen: Un` sunidun Noche Buena ni sessu hu kanta pot un` soñgsoñg giya Bilen (O` Little Town of Bethlehem). Bonitu tunadaña.
Patte ilelegña, “I esperansa (hope) yan mina`añau deste antes empas na pueñge”. Empas pot mafañagu i lahen Yuus!
I pution ni man-ina ma`lag gi hilu` bilen mali`e gi todu i tanu`. Todu lokue` humuñgog pot mafañagon i Niñu makaikai` siha para uma-aligau i Nanalibren niha. Ni unu sumeha gi hilu` esperansa. Hana`e hit lokue` metgut na sensia fumana` mina`ñau-ta pot satbasion.
***
Tinayuyot: Apmam de hu guadog haf` i mas ma`gas na tinayuyot para hita ni mañgilisyanu `sino katoliku. Hu soda` na i “Tatan Mame”.
Segun i tinige` San Lukas, mafaisen si Jesukristo ni man-apostoles para u fan finanague man-manayuyot. Ilegña i Saina tutuhun gi “Tatan Mame”. Huna` tinatitiye este ni Si Yuus Un` Gine`gue Maria”.
Sumen namagem i siñienten kinententu giya hagu `nai diariu una` patte espirituat gi ha`animu. Guiya este i hu fanana`an añklan linala`. `An taigue sa` ti un` pega gi sagaña pues libianu botimu disgrasiau duranten mattiempu.
***
Noche: Mattu si Yutu de para u disaregla magof na selebrasion Noche Buena. Lau ni este ti chinema` i mañgilisyanu gi selebrasion mafañagun i Niñu. Petmanenti este na patte gi kutturan relihion-ta!
Siempre ta prepara petta-ta gi ha`anen Noche Buena para ta konduse halum i finattun i Niñu Jesus. Tai atparehu este na bendision ginen i uniku yan solu Nanalibreta.
***
Boñelus: Antes i kinisechan dagu maguleg para boñelus. Mapega este gi fina` kanastra gi papa` sanmena na bintana para usun maseha haye. Bes enkuando mas sumuha i natibu ginen tradisionat na modun linala`. Ayu na hasan tali`e boñelus dagu soluke mamahan i familia gi metkau. ***
Hu e`ekuñgog un` bonitun kantan amiguhu. Gi uttimu ilegña, “Chule`yu`, todu-yu`”. Komprendiyun na linaisen ni propiu na palabra yan usuña. I kosas machuchule`, i tautau makokone`. Siña un` chule`yu` para Tanapag?
***
I otru ilegña na likidu-gue` pot tiha diñgu mañainaña. Kase mas propiu i “uniku” na palabra. Likidu ha nesessita esplikasion. Taigue este gi kanta. Mauleg in` atan tinige` mimiyu pot klaru na finu` Chamorro! Mas adelantau siempre animun todu chumoneg kuttura-ta petpetuamente.
***
Amsun: Hu soda` un` tiahu gi chepchup unai sige ume-amsun. Matachoñg-yu` para bai li`e haf` ha guaguadog ginen i inai. Dispues de ha rikohe mediu batde ha birague` para iya siha.
Ha sumai gi hanum tula noche esta i sigiente dia. Ha katdu ya hana` chageyu` gi fina` tason dikiki.` Paire na magahet na katdu! Namanman i anchun pinasensia gi bandan preparasion.
***
Gigau: Dos amigu kumompanian gigau para mantension familia. Kada `las kuattru gi talo`ane manhuyuñg i peskadot masugun i guihan halum gi gigau. Makone` haf` humalum ya man-apatte.
Uttimoña, unu gi dos mafattu `an chatagmag manrikohe guihan sin u patte i otru. Ai i che`chu` pitbetserias. Mauleg na tinituhun lau magpu` inadisgustu. Lastima!
***
Relasion: Un` palabra ni sessu i mañaina-ta mapoñga giya hita pot che` chu` echu tautau. Gaige guine na mau`udai asuntun “relasion” yan i prohimu-mu. Sineyu` mañaina i inafamauleg.
Magahet na dañkulu na bintaha i mi-atuñgu`. Todu pot todu siempre u fan mattu gi `nai tinetpi hau chinatsaga. Siha mismu kumonduse mapula` problema para un` siña komontinua otdinariu na hinanau ha`ane.
***
Huli`e giya Los Angeles komunidat Chamoru ni umadapta sensian champada. `An mamahan hau asut na haiyira` pues debi u gai iyu lokue`. Humanau ya ha fahan! Este na sensia chagu` yan kustumbre natibu. Ina`ayuda muna` likidu i Chamorro gi halum tautau isla. Bidan lañga` mamahan haiyira` ya ti chichipa si pindeha! Dios mihu!
***
Ilegña un` prohimu na para u falag i zoo para u li`e haf` pusturaña i saru`. Ilegña i otru na taya` presisu. “Atan hau gi espehus sa` siempre umasoda` hamyu. Dispues agu`ot kanai ya in` asañgane, ‘long time no see’.” A`Saina!
Felis Noche Buena para todu! Si Iku yan Familia.