Inatotpen Konseptu

Share

I sisteman edukasion ta aksepta kumu tutuhun pisun finanague gi famaguon-ta. Poresu na tatnai ta kuestiona sustansiaña. Komprendiyun pot man-ansias hit na u fan ma-eduka famaguonta.

I sistema gaige gi ineyag independente—maisa—ni umatotpe yan finanaguen kuttura—minauleg todu.

I edukasion-mu pot satbasion-mu mismu. I kuttura ilegña bira hau dispues ya un` fan-ayuda gi numesessita ayudu. Gaige este gi tinituhon-ta gi dikiki` na isla ni rinidonduye dañkulun tasi.

Ina`ayuda gi halum familia desde fangualu`an yan peskan tasi. Finacho`chu` satbasion todu gi kinalamten kada unu. Kustumbren yine`ase` ni masimientu gi natibu desde antigu na tiempu.

Namagof pot trabiha este na patte gi kutturata fitme gi pisun familia-ta. Man-geftau yan tana` anaku` kanai-ta gi prohimu ni numesessita ausiliu.

Kontentuyu` lokue` `nai huli`e este na kustumbre gi famaguon-hu. Man-listu gi haye numesessita ayudu. Ni unu mañgopbla sa` i nina`en niha sinsiyu na ayudu. Mauleg na kustumbren tanu`!

Uttimu
Gi maposña na talo`anen Damengo `nai gumupu i uttimu na ruplanun Delta Airlines ginen este sige lumiliku` hinasoghu haf` otru para u diñgu i tanu`. Hagas humuyuñg i Japan Airlines dispues pa`gu i Delta.

Guaha `nai in` faisen maisa hamyu haf` mohon na masusede este? Kau inipus tinahuñg ganansian bisnis na man-hanau pat guaha heñuta ni dumulalag i los probes? Adahe na sakrifisiu i Japones desde mediu sisienta siha na sakan. Ta abandona gi finattun Chinu! Estague` pa`gu na kontodu kantun unai malachai matatke.

I inbetsionista (investor) man-aliligau guma` (lugat). Era, ha-aliligau manu `nai propiu para u pega salape`ña ya u guaha mas kinalamten ni benefisiosu gi todu atmos banda. Yangin tita kombida halum `sino ta gastaye otguyu siempre u pakete siha sayonara`. Mañgge na pa`gu ta hahala talañgata para ta ta`lun kumombida halum inbetsonistan Japones?

Silensiu
Lamegai man-maisen haf` na mampus silensiu i tanu`. Hombre guahu huli`e na kulan inipus katma. Kau señat ladañkulu na pagyu mamamaila` gi estrakadan politika? Tiempoña ya esta adumididi` sige halum i finattun afnu`.
Yangin gaige hau pa`gu gi puestu, haf` unu bidamu ni umadelanta fuetsan pottanmonedan familia kumubre nesessidat niha? Guaha 80 pot sientu ennau na subida? Esta i asuntu hagas mogmug pachot i tautau siha gi señgsoñg.

Laña
Mañgarera para i bisinu (Palau yan FSM) `nos kuantos gi manma-elihe man-e`elañan niyog. I tiempu ni magasta manpasehu nahuñg para u kamyu yan u fa` tika dos kostat niyog. Taya` presisu na u fan hanau `nai bula niyog guine!

Sige dispues si Magoo ha guadog haf` sessu ayu na biahen lañan niyog. Era, ma-espipiha laña ni siña muna` fan batbaru siha entalu` pa`gu yan Nobiembre. Mientras tantus, kontodu anineñg niha umespapanta kulan mohon birag. Esta nina` fan mangalolope. Ke lau haf` bidan miyu na mampus hamyu man-espantau?

Ha rekomenda si Lia lañan WD40 pot maprodusen fakteria. “Kontodu gatdun gugat titanus pinila`!” I problema i tai fuetsa na laña kontra chenot espantau. Debi un` konfisat ñaihon haf` umestototba konsensia-mu.

Estau
Matutuhun diniskuten estau politika giya Guahan. Tres asuntu mapresenta gi publiku para uketuñgu`. Dispues u guaha botasion para u ayeg kau statehood, free association pat independente na estau dinisehan niha.

Gi halum `nos kuantus estudiante gi University of Guam manmafaisen haf` na esta mas mauleg gi sineda` niha. Lamayot patte umayeg free association. Ti namanman pot lokue` esta man-fatigau i los probres manmamanda sin konsentimentun niha ginen Washington.

Maseha haf` na estau ma-ayeg siempre u fattu ennau gi dinisehan i tautau haf` na klasen sisteman gobietnu malagu` niha. Bes enkuandu sige mas madiskute bintaha yan disbintahan kada estau. Gi uttimu siempre u fan manbota i tautau haf` sessu sentimentun niha.

Estorian iya Guahan yan Sankattan na Marianas pot mas ke 400 años ni magobietna ni kuattru na nasion. Sumaunau España, Halimaña, Japon yan pa`gu iya America. Namagof i guaha kinalamten para u fan mana`e mañeluta ni direchun niha umayeg haf` para futtunan niha gi papa` sisteman inayeg niha na gobietnu.

Tramposu
`Nai taya` na`ña i tautau ya sessu ñalañg propiu para un` sañgane na u utut i kantidan neñkano`ña? `An taya` na`ña pues haf` para u utut?

Haf` este na abisu gi un` miserapble na popble na u adahe salape`ña `nai ni un` sen i prohimu gi pottanmonedaña. Diberas na heñun tramposu!

Ayu mas yahu umekuñgog i tatan guma` `an hasañgane famaguoña na muñga mañupa mientras ha soppla taduñg chipaña. Dios mihu!

Yahu lokue` umega` un` fotten daibites `an sige ha kanu` manadan fina` mames dispues ilegña, “Adahe hamyu ni asukat sa` ti mauleg!” Dispues, sinparat sige ha sumukegue`. A`saina!

John S. Del Rosario Jr. | Contributing Author
John DelRosario Jr. is a former publisher of the Saipan Tribune and a former secretary of the Department of Public Lands.

Related Posts

Disclaimer: Comments are moderated. They will not appear immediately or even on the same day. Comments should be related to the topic. Off-topic comments would be deleted. Profanities are not allowed. Comments that are potentially libelous, inflammatory, or slanderous would be deleted.