Hafa Ekonomia?
Sige maguaife abubun niha na homlu ekonomia mina` libianu apas obligasion yan dibi siha guine. Gai meritu ayu na infotmasion.
Lau gi ti mapot na manera debi ta pula` haf` sustansiaña kinalamten ekonomia gi linala` i tautau-ta siha.
Na ti pot fuetsan familia mamahan nesessidatña?
Malag manu i adelantu na taigue gi suetdun i empleau siha? Kau pot esta in` hatsa suetdun miyu 80 pot sientu na in` ipus nesessidat niha?
Finu` amiguhu Magoo, “Puru ha` ‘kanamee, de `kanamee, de `kanamee’ ya hafa para me?” Hu sañgane na una` mesñgongue` puede suette gi biradan i batku ginen isla. Durun chaleg ham dispues.
$400,000? Todu empleau, piot i mas man-baratu suetdun niha, animu ma-apase tax pot no u fan mapenalisa.
Animu man-macho`chu` lau hasan ma-upus obligasion apas tax. Makat na mattiru gi halum chatsaga na ekonomia `nai sessu tinahuñg salape` familia para nesessidat.
Mientras tantus, haf` na ni unu gi manma-elihe desde as Raffy T., Raffy D., yan Arnie P., fumaisen si Biktot Hokog na unana`lu i $400,000 na salape` taxpayers? Na ti man-manhula` hamyu para in`tatiye lai i tanu`?
Kinententun: Guaha `nai mafaisenyu` ni manginen hiyuñg haf` na taya` animuta umayudan maisa hit tat kumu bisnis familia yan otru pinetsige para ta adelanta fuetsan moneda-ta?
I kuestion lamayot patte insuttu pot rason na i oppan na sensian kinententu ahe` ti pot mangagu` i natibu. Gaige na kontentu i natibu gi hagas establisau na kutturaña.
Taya ni unu ta estototba yan displanta pot ambenteria. Mañgetu hit gi lugat-ta sa` kabales nesessidat familia ginen i tanu` yan tasi. Lache i para umana setbe midision pinayun niha giya hita.
I kutturan gineftau gi inana`en haf` suette-ta patte petmanente gi natibu este na kustumbre. Ti tafan abende kinisechan gualu` pat kineni` guihan gi tasi. Man-ana`e hit sa` estague` kustumbreta ni tautau tanu`.
Ayu na taya` kutturan bisnis gi halum hita ginen este na tradision. Mas metgot i sensian yine`ase` ke para tafan mama` kepble gi prohimu-ta. Kustumbren tautau tanu`. Geftau i natibu, un` kustumbre ni muna` sattun i respetu yan homlu na relasion gi halum komunidat-ta. I otru rasan tautau ti makomprende este na patte gi kutturata kumu tautau isla.
Dispues, ni unu tana` chatsaga pot sensian gulosu. Man-nahuñg hit gi nina`en dikiki` na tano`ta yan tasi gi oriyan este siha na petlas.
—
Bisnis: Ilegña i amiguhu Magoo na malagu`gue` umestablese bisnesña na maisa. Hu faisen haf` sessu gaige gi hinassoña. Ilegña na man-benden guihan. Buenu!
Adumididi`, sige in` atan haf` nesessidat ayu na bisnis. Debi u guaha peskadot kontodu disision kau peskan pachiñko yan fisga gi halum rubentason, li`uf gi taduñg, tekin, tupag, chenchulu pat talaya.
Hu faisen pot peskadot: haye para una` fan peska. Ilegña na para u fañgone` ginen Filipinas. I primet na ineppeña dineskareta i planu. Hu faisen kau guaha `nai pumeska. Ni un` biahe ya este na bisnis malago`ña?
Ha bira guatu gi para manbenden tuban mames. Hu atan i troñkun niyog gi oriyan lugatña ni kanaha` man-mafatu gi lañget. Hu tanchu` ya hu faisen kau lekaugue` para u feddus siete na niyog kada dia? Ha yeñgyuñg iluña. Mabira i pahinan planu.
Hu esplikaye dispues na mauleg pinetsigen bisnis gi manesessita na setbisiu gi offisiu ni fafayiña. Ti umafagcha` i konbetsasion mame. Dispues, para u felis i bisnis dañkulun sakrifisiu, diariu.
Manyo-amte: Gi hinibenhu guaha `nai hu chage makoni` para un` yo-amte. Sige mona ta huñgug haye siha man-a`amte desde appling, mana` malañgu, chenot famaguon, yan otru siha pinadese.
Gi halum man-a-amte guaha gai fuetsa mas ke otdinariu. Los dimas, malimitte gi usun tinanum yan hafkau siha na otden ginen suruhanu. Un` lalasa magahet na sumen metgot.
Puntan kalulotña i amku` `nai ha pacha koyenturan dedegoghu. Puti lau sumiña mamokat-yu` para i kareta. I finatoghu ma-u-uma halum sa` ti siña hu gacha` i edda`.
I otru a`amte tuñgu`un na mana`e fuetsa lokue` sa` sin kuestion ha sañgane i iridau manu `nai mafuegu estomaguña. Era, lemlem tautau gi kantun tasi. Man-estotba i prohimu `nai man-mattu i manmofo`na para u lipa siha.
I famalao`an na man-yo-amte lamayot patte para famaguon. Man-pasensia piot gi para umana` gimen i patgon amot.
Kandet: Ni kuantu probleman uttimun ha`ane, gaige gi hinasoghu i ma`lag na esperansa gigon anog i primet na ininan kalulot atdau `an manana Si Yuus.
Hu rikohe yan ta`lun kumasa ha`anihu gi finattun nuebu na chagchag oga`an. I nuebu na ha`ane sumede hit ruminueba ha`anita. Guaha kampu para ta petsige sin ditension todu planuta.
Hu appelayu` gi Saina kumu luseru. Ha pipetyu` gi halum kañada. Hu faisen lokue` si Santa Maria bendisioña kumu nanan pinasensia. Pot mantautau hit na ta nesessita bumisita i uniku na-nana`e—Sainata!