Guaguan i gastun hinemlu’
I estau hinemlo’ta hita solu rumesponsasable diariu. Kau unna’ seha ‘sino mueba mona ha’animu, gaige ennau na direchu gi dos patman kanaimu. Hagu solu para un’ diside kau un’ homlu’ pat gai chinatsaga pinadesen diskuidu gi hinemlo’mu.
Sumen makat gi familia i didog na chinatsaga piot ya kritikat ‘sino ti amtiyun i chetnot tat kumu destrosiau na sensin korason, lamas higadu, imbeninau haga’, matai reñihon, todu klasen kanset ni pumalolo’pu’ pagu i natibu.
Hu chage malofan guine na chalan. Makat yan taduñg sabana gi todu birada parehu ha’ para i malañgu yan familiamu mismu.
I para un’ bira hau tatte gi modun hinemlu’, gaige ennau solu na disision gi dos patman kanaimu. Hagu i kapitan batkomu. Esgaihon guatu gi safu na puettu ya un’ matagam felis ni familiamu. Chogue este para un’ mas metgot yan homlu’.
Mas presisu na tana’ guaha inadahe piot sa’ mas appenas fondun para medical referral. Kumeke ileghu na mas menus salape’ este na programa ya esta ti linañgag ni rinikohen kontribusion tax gi sakan.
****
Sirasimi’ yan Kechap
Lamegai gi man-acha idat-hu chumage sirasimi’ yan kechap (Kikkoman Shoyu) gi hilu’ maipen hinegsa’ antes. Estague’ likidu na’yeña guihe na tiempu ‘nai pinalopu’ i tanu’ ha’ilas.
Humuyuñg i Navy ya tinilaika ni Interior. Megai mana’ fan basta gi che’chu’ niha. Dañkulu na linau yan rimulinu ha poñga gi familia siha.
Ensegidas i mañainata ha bira siha tatte gi gualu’ yan offisiun tasi para u sustene mantension familia. Makat na gotpe lau taya’ otru manera gi obligason sinistenen familia.
Maribaha lokue’ i sueddo deste $.75 papa’ esta i $.16 gi ora. Todu kinalamten sumen makat gi tutuhun ayu na tinilaikan administrasion. Sulun linala’ta deste abundansia papa’ esta i pisun ha’ilas ‘nai sige mañainata man-ensinahyau diariu.
Diberas, tat hogsu’ ti in’ fedus yan mañeluhu. Tat cha’guan ti in’ dimimoria gi entalu’ tinanom. Tat chata’an ti in’ chage kontodu katma esta pagyun choda.
Ayugue’ na mattiru ‘nai tat tasi ti in’ fatoigue man-peska deste fisga, talaya, tekin yan chenchulu. Tat ti in’ apprubecha ginen taduñg na halom tanu ni ha inklusu gadu’, dagu, choda, sunin bisaya, kontodu manog hatsadu yan babuen halom tanu’.
Tat hoben ti sumaunau gi che’chu’ inaligau mantension famlia diariu. Gi biradan gualu’ ‘sino sumulu’ chatagmag, kada unu yayas ya taya’ mas ha diseseha i para u o’mag, sena yan deskansa. Estague kase na sen hasan che’chu babarias guihe na tiempu.
Lokue’, man-sattun i mañaina gi finana’guen espirituat. I mas tatkulu’ i Misan Noche Buena yan Pasguan Resureksion (kinahulu’ Jesukristu gi lañget). Gi entalu ennau, man-machoneg ham prumekura i dottrina. Mas ha lulug fitme na hineñggen sustansian relihion. Gi mismu tiempu, mas ha sede makreansan antau yan adeñganiyun na kinahulu’ famaguon.
Lau tai malefaghu sirasimi yan kechap gi lamegai na sentada antes. Guaha ‘nai hu chage na tiempu pot kulan hu tañga usun kalulothu gi kalaña yan palagse’ hinegsa’.
****
Tai fondu i kahan Marianas
Klaru na appenas fondu gi kahan iya Marianas. Finañagu chetnut fugu gi Hegsu’ i Deni sa’ megaiña obligasion makat man-ma’apase. Piot sa’ megai bisnis man-mahuchum ‘nai ta chuchule’ fondun iya Marianas. Mas ha luñu’ linala’ta gi tasin miserable ni finalulon ni tai’ase’ na tiempun ha’ilas.
Mauleg ta adahe hit kontra seriosu na minalañgu piot sa’ ma-utut ayudun medicaid. Estira amanu i siña estrechun kada pesu gi pottanmonedan familia. Yangin ti presisu, punu’ todu i guaha na kandet gi halom yan hiyuñg guma kontodu stove yan air-condition. Pot mas ha poñga hit i mattirun ha’ilas pot diskuidun i man-sabiun i hegsu’ i Deni na todu pot todu sumen presisu na ta adahe todu kinalamten gastun obligasion familia.
****
Pot Ositan: Ha faisenyu’ un’ amiguhu kau para bai’ fattu ‘an dimalasgue’. Hu oppe na huñgan. Ha faisenyu’ lokue’ kau para bai’ fattu yan chenchule’hu. Hu oppe talu, huñgan. Ilegña, “Pues maila’ mage chenchule’mu pa’gu sa’ ayu un’ malefa”. Aike pitbetsu. Malefa na parehu ham balakun social security guard pagamientun mame. De dios mihu!
****
John DelRosario Jr. is a former publisher of the Saipan Tribune and a former secretary of the Department of Public Lands.