Gatbon Perlas Iya Pasifiku

Share

Oppan “suenu” pot batku gi puntan tasi. Kontodu bos iya paraisu, mames memorias, inana`en regalo gi entalu` tautau isla, yan litratun boniton lugat siha. Inakompapaña ni pañgpañg napu gi chagu` mattiñgan yan rubentason, yan katen pajaru gi lañget.

Mientras tantos, mafattu gi hinasoghu kuestion tat kumu: Kau siña hita mismu tumuge` hafa estoriata gi bandan finapos natibu deste antigu na tiempu? Hafa siha estoria-ta man-ñahlalañg lau motmut grasia yan leksion ni pine`lon i man-mofona?

Mafattu este siha na asuntu pot huli`e rikon kuttura yan tradision natibu deste antes. Lamegai ti man-matutuge` para usun i manatatte na famaguon-ta.

Hombre estorian Marianas ni tinige` otru guaha siha kuestionhu hafa tinateña i mañgge` na marinerun Españot. Hafa eskaleran edukasioña yan kau ti bulacheru ni umasagua yan fiet aguayente gi hilu` batku? Debi ginen i tano`ta estorian pot tautau-ta. I doblada ti parehu gi kinemprenden otru yan mismu tautau-ta. Estague` na puntu ti bai lache.

***

Kanta pot man-mames siha na memorias layeye pot despedida gi otru tautau isla siha ni man-mattu kumu bisita. Man-a`entrega regalu yan mana` guaha bibu na gupot gi uttimu pueñge antes de u bira siha tatte gi tanu` niha. Magahet sumen bonito este na despedida antes `nai solu sahyan i natibu i galaide yan sakman.

***

Uttimu sunidu pot niyog ni mapresenta kumu regalu. Ginen este na simiya `nai doku` ya ma-umenta mas mantension tautau isla. Todu patte gi niyog siña manasetbe gi nesessidat tautau. Kasse un troñku ni likidu benifisiosu gi katket usu. Un` troñku lokue` ni numa`e kanaiña todu oriyan isla gi halom iya Pasifiku.

***

I hagun niyog bumaila teñga suabe gi guinaifen mañglu`. Tat ti lumi`e kinalamteña gi kanton tasi. I napu kumilulog halom kulan esklabu ya ha chiku` i inai gi kanton tasi. I pajaru gi aire mañgakanta mientras mafalalague i tasi `sino lugat niha `an pueñge.

Ai, todu pas yan felis gi minañgau pulan piot `an gualafon. Kontodu sensian tautau hana` ma`aggem. Esta mauleg deskanso-ta gi pueñge. Estague` siha mina` difirensiau linala` isla yan tat lugat kumu Asia, Uropa, sanlichan yan sankatan na America.

***

Huli`e inetnon tautau gi kanton tasi taimanu antes giya Rongelap yan Utirik gi 1974. Sige huyuñg batkon mame estake man-maliñgu kanai niha gi chagu`. Mafattu pinitihu sa` hu didiñgu megai man-malañgu ginen potbus Atomic bomb ni mayute gi fihon tanu` niha gi 1944. Makat na finapos pot chetnot agaga` (thyroid) ginen binenon potbus A-Bomb. Tailaye na cho`chu`.

***

I primet na ininan atdau an oga`an ha tutuhon dumerite i sirenu. `Nai teti ichan dispues ha chaguague`, man-magof linachog tinanum siha gi hatdin familia. I hagun mendioka man-lamlam mientras inasa`an choda troñku esta listu para umahoñggu`. I pinegsai manog duru man-palapa gigon manunog ginen sagan niha. I babue ti kontentu ya sige umesalau estake mana` chochu. Magof siñiente-ta maseha dikiki` i hatdin familia.

***

Hinalulula si tata umaregla talayan tiau para u chage manampe na oga`an. Gi kantun tasi, kumahat dispues ha dagau i talaya. Gaigeyu` yan guagua` gi santatte sige hu rikohe kineni` siha ni ha tantan gi hilu` unai. Hafana`gue-yu` man-go`naf tiau yan unai. Dispues, in` tulus ham para i gima` ya in` kelaguen dididi` para amotsan talo`ane. I tetehnan ma-asnen tukun mientras tantos ma-aflitun pattun.

***

Gaige si biha-hu na duru ha gugan i mai`es. Ha pega dispues gi ma-afuke na hanom para eskome. `Nos kuantos dias dispues ha lagnos, hinagua yan kompatte. Guaha para atmayas yan titiyas.

Ha pega i mitate ya ha tutuhon manguleg. Ha pada` estake ridondu dispues ha pega gi hilu` komat. Ha pega palu eskome gi mulinu ya ilegña chogue ennau para atmayas.

Dispues, ha tutuhon man-lomug sunin agaga` gi achu` lusuñg. Hana` tinatiye linemug tininun lemai. Esta ti ayikun manu gi dos `nai ha na`ye lechen niyog. Ti presisu totche i linemug este na klasen agu`on natibu.

***

I usun asigan tasi gi asnentukon ti dañosu taiguihe asigan tenda. Ti bai fama pot hinemlu`. Lau naturat na na`yen neñkanu` ni gaige gi hilu` achu` kanton tasi. Marikohe para usun sentadan familia deste antigu na tiempu. Hasan na attikulu lau esta pa`gu mahohoka giya Luta. Uma`afagcha` hinalom atulai yan otru siha guihan yan `nai umañglu` i asigan tasi. Bendision!

***

Afañielos, estague` `nos kuantos patte gi linala` tautau isla. Yangin guaha tiniñgo`mu hagas mapraktitika antes ni kulan maliñgu, mauleg ta pañgon tatte para i famaguonta. In` tiñgu` hafa ka`et? Esta i dispues. Si Iku.

John S. Del Rosario Jr. | Contributing Author
John DelRosario Jr. is a former publisher of the Saipan Tribune and a former secretary of the Department of Public Lands.

Related Posts

Disclaimer: Comments are moderated. They will not appear immediately or even on the same day. Comments should be related to the topic. Off-topic comments would be deleted. Profanities are not allowed. Comments that are potentially libelous, inflammatory, or slanderous would be deleted.