Finu` pinasensia
Apmam de hu ekuñgog konbetsasion mañaina yan man-amko`hu gi todu okasion. Man-antau, kabilosu yan mehnalum gi supiriot na dopbladan palabra ni motmut pinasensia yan sustansia.
Desde mamaisen saina, inapagat, yan akonsehu man-antau gi eskaleran liñguahen niha yan sensian pinasensia. Hu chagi malalatde ya piniloghu na todu mauleg. Dispues `nai hu repapara na masablasus-yu` kabales. Kanaha` hu falague gi madug pañglau ni mamahlauhu.
I akonsehu mafattu pot esta manginen mismu lugat ya mali`e pinadesi mina` mansattun gi para tafan ma-adiñgane. Gigun un` hatsa i layag tailaye dispues de ma-adiñgane hau pues hagu siempre un` katga kilu`osmu namaisa.
Kontodu mañgopblan dibi masentuñgu` dopbladan palabra. Hagu ni mandidibi debi un` chahlau haf` sessu finatoña i prohimu-mu. Seguruyu` na timattun para u fan ñgañgas chañga na pugua`!
Priniponen Ha`anita
Masuette un` sotterita (disisiete años idatña) $1.5 miyon pesus gi London Lottery. Mamahan todu klasen katpeta, sapatus, magagu, alahas, kareta yan otru manguaguan siha na kosas yan trastes.
Dispues de `nos kuantus mesis ha repara na mas komplikau linala`ña. Initut todu i hagas libregue chumo`hue kontodu mamokat para i tenda. Un` dia mata`chong ya hafaisen maisague`: ke lau haf` sustansian ha`anihu?
Mababa hinassoña gi hilu` hinimidde pot ha repara na tumaigue linala` espirituat giya guiya. Maliñgu i hagas añklaña hi muna` fitme diariu linala`ña. Ha birague` tatte gi hagas modu.
Hana`e otganisasion ni ma-establesi para u fan man-ayuda mopnle manadan salape` para u chogue chechu` niha. Mas kontentu ha`aniña dispues `nai ha baba gineftauña gi man-namase`.
Tasusesedi finattun gueku na siñiente giya hita gi hinanau-ta kumu mañgilisyanu. Sehan ñaihon sa` kasi kulan un` suhaye linala` espirituat ni numana`e hau esperansa yan himidde gi ha`animu!
Amot Hineñgge
Todu u fan mattu gi idat `nai ni mona ni tatte ti amtiyun chenot-ta. Desde antes preparauyu` umaksepta este na pinadesi. Uttimu nina` siñahu i hu pega ha`anihu gi disposisioña gi hilu` tinayuyot ayudu ginen i taihinekog na nina` siñaña yan yine`ase`ña.
Unu gi mas afamau na medikun korason oppan ha esplika fuetsan hineñgge gi man-malañgu siha. Ileghu na taya` mas ke satbadot-ta ni man-nana`e minaguñg yan minahguñg tautauña siha. Desde ke hu pega ha`anihu gi disposisioña ni unabes `nai chathinassu-yu` gi maseha haf` problema-hu. Inañgoghu gi Saina tai atparehu!
Setbisiu
I uniku na hospitat-ta guine dañkulu na ayudu ha nesessita gi sisteman hinemlu`. Desde fasilidat, mediku, infetmera, yan otru siha nesessidat kulan man-maletki ni man-ma`gas.
Mauleg umakomprendi ni man-sabiu na guaha sumen presisu siha kuestion debi u faisen maisa siha. Pot ihemplu: kau kapas i hospitat guine sumetbi malañgu desde ke ma-atmite, ma-opera yan mapega gi ICU? Este na kuestion pot kapasidat i mas presisu.
Debi in` ketuñgu` kualifikasion medikun operasion, medikun ICU yan infetmera siha sa` kaiha parehu este na grupu yan regulat na tropa. I otru pot fasilidat para man-nina`ye tuberculosis (TB). Kau guaha separau kuattun niha yan kau sahñge na air-condition para usun man-TB?
Haye gumeluluye komiten hinemlu` gi todu i dos guma` pot fabot prekura chumogue obligasion miyu ke in`fan lolosus `an talo`ane dispues de in gulosuni katdun to`lang.
Oran sufa` pa`gu! Mampos asuntun hinemlu` mi-eskalera ya debi in` atetuye kumomprende haf` asuntu yan nesessidat tautau-ta siha. Muñga man-hinalañg sa` desde primet eskalera makat asuntun hinemlu`.
Ininan Moneda
Gaige guine tautau US General Accounting Office, inbetigadot Congresson iya America, para u ina haf` dibin Marianas, kuantu ha rikokohe na aduana (tax) gi sakan, yan kau kapas man-apase dibi yan obligasion para mona.
Machogue este pot finapos iya Puerto Rico `nai uttimoña hinegse dibi ke haf` ha rikokohe gi sakan esta ke brok (bankrupt) pa`gu. Dibiña ennau i $77 Biyon pesus. Ginen chinatsagan dibi yan kinalamten fuetsau man-hanau megai gi tautau niha para iya America.
Masusedi este guine gi kase dies años malofan `nai mas ke 3,000 na tautau-ta dumiñgu i tanu` pot taya` appottunidat chochu` para siha. Este na hinanau fuetsau ya esta pa`gu sige ha` i tautau-ta man-hanau. Makat na disision lau uniku remediu i para u fan hanau para ayu na pastahe giya America `nai motmut pastu para todus.
Man-magof i man-hanau sa` masoda` ginefsagan niha `nai masoda` mauleg na komunida `nai mañaga `nai sumen antau sisteman edukasion, hinemlu` yan cho`chu`. Kulan mala`et memorias niha pot iya Marianas ni mama` lusenfetnus dimas mohon de komplidu paraisu! Lau taiguine masusesede `nai appenas appottunidat para i tautau-ta siha.
Guaha mohon kampu para ta aregla tatte tano`ta kumu paraisun natibu? Na ti pog diskuidun ginen halum na man-hanau kantida na tautau-ta siha? Mattu dichu i tiempu para ta pega halum i man-edukau, antau, mehnalum yan kabilosu gi che`chu` linahyan! Ti siña esta ta apotsu futtuna-ta.