Estau politikan iya Guahan
I asuntun politikan iya Guahan gaige plantau gi plaset pubiku. Lau “lumalailai” pot taya` fitme disision para umapetsige madiskute i asuntu. Pot mas ke bente años maletke. Taya` inakonfotma haf` propiu manera `nai mauleg mapresenta haf` estau siha ni siña madiskute ni tautau.
I puntu gi este na asuntu pot dignun Chamorun iya Guahan. Sin disposision siempre u lailai ta`lu i asuntu `nai uttimoña man-afaisen hit haf` guaha lau hita mismu lumetke.
Debi u guaha offisiat na ginagau dispensu ginen España yan America pot umabende i dos tautau yan tanu` sin konsiderasion dignun natibu. Kau magahet na mapo`lu i natibu kumu esklabu ni tai dignu?
Kau guaka i Chamoru na mapega kulan ga’ga’ guatu giya matansa dispues de mabenden ñaihon? Na ti manparehu hit tautau? Presisu na uma-insiste offisiat na ginagau dispensasion ya umanana`lu i salape guatu gi tautau Guahan. Chegue este antes de u guaha fotmat na negosiu.
Presisu na u uma-esgaihon este na asuntu gi primet appottunidat. Gigon guaha fitme disision pot estau politika siempre u tutuhongue` areglu siha gi primet eksision para u gobietnan maisague` i natibu. Siña ha` ti todu in` chile` haf` guinifen miyu lau estaya guaha tinituhon disposision futtunan natibu.
I sisteman operasion gobietnamenton demokrasia mampos anaku` yan fedda` plasetña. Ayu siha na asuntu i debi u fan mana` finu gi relasion federat yan Guahan u fan anog gi karera mona. Solu hilu` plaset inakonfotma `nai siña mapetsige haf` debi u mana` fan finu. Gi pa`gu taya` pisu para i natibu `nai siña umapu` soluke tai bali na pahinan gaseta.
Debi umasatba i asuntu ke umana`lailai ta`lu otru bente años!
Fangualu`an yan peska
Gi todu atmos banda—Guahan yan Marianas—sessu tabira hit tatte che`chu` fangualu`an yan peskan tasi. Hafa este ha fanunu`e hit gi kada biahe na mapua `sino guaha adelantu gi ekonomian i tanu`? Tradision tanu` deste antigu na tiempu ni inestablesen guelu gi che`chu` fangualu`an yan sulu` tasi. Estague` na pisu `nai gaige tinituhon-ta.
Na`magof i lumala` tatte i dos pisun tradision giya Guahan. Guaha metkau para todu finacho`chu` gualu` yan tasi parehu ha` kusinan kometsiante (restautants) yan industrian turista. Dañkulu na ayudu `nai sinede fangualuan yan peskadot mametkau produktun niha. Gi tiempon eskases `nai basnag i ekonomia ti magtos nesessidat resturan yan hotels siha gi usun golai yan guihan.
Gi sankattan na Marianas, fitme na pisu i dos offisiu piot pa`gu `nai sumen bahu kinalamten ekonomian i tanu`. Alakuenta, kada in` sifa` I mattiñgan in` falague gualu` yan fisga para mantension familia. Estague` `nai gaige tradision linala` natibu kau modetnu i tiempu ni tafafana`. Gaige gi edda` yan tasi i pisun linala`ta.
Areglun Federat
Guaha siha areglun federat espesiatmiente pot totchen natibu ni halachai dumispone sin satton yan kabales na inestudia. Ti matulaika disposision niha sa` tafatkeluye kulan mohon Dies Na Tinagu` Yuus. Lau pot linala` natibu i chatdisposision.
Ma-impeña areglun mañgone` fanihe, hatgan yan ayuyu. Madiside na esta para umafnas na debi u guaha areglun tiempon peska `sino makone` este siha na totchen natibu. Lau magahet na hasan esta fanihe? Manu na lugat marikonose fuera ke ma-apotsu` ineppen niha? Guaha `nai ma-eñgulu` halom botkan iya Alimagan? Pat kau guaha `nai mabisita todu kanton unai todu islas guine pot hagan?
Hu a`atan este siha na areglu na mas gi para una fan manuñgo` hit na gaigegue` guine ya libianu ha dispone asuntun natibu de hemunos kau haf` hiassota. Lache este na heñiu. Hombre tatnai ta entalu`e siha pot mutuñg na`niha kessu! Pa`gu para un` dispone pot fanihe ni mapepega kumu cha`ka?
Paluman aga giya Luta
Hu hassu `nai mattu un` señor ginen Fish & Wildlife iya Hawaii ya ilegña na debi u huchum mas ke tres sientus hektaria na tanu` giya Luta. Ti matmanyu` sumañgane na debi bai`n ali`e` yan magasña giya Washington. Esta chupon i prohimu.
Huna` tinatiye na ti ma-apuntayu` pot paluman aga na pot linala` i tautau siha parehu ha` residente yan fangualu`an. Kasse ha fagcha`e mañganiten tanu` gi finattoña ya piniloña na i aregloña para bai` tatiye. Hu lachai lumistaye hafa gaige gi kontratan i Covenant. Hihot ha kalamot i pusuelon kafe. Hu promesa na para bai` adiñgane ma`gasnna giya Washington. Ti tuma`lu tatte Marianas.
I para ta gu`ot respetu ginen areglun federat debi tatuñgu` kabales haf` gaige gi papa` i kontrata. Ti kaprechun` niha para umatatiye soluke direchon natibu gumubietnan maisague`. Gi kada umentalu` ha utut direcho-ta. Chatmiyu mañeseha piot ya pelun kumekuentos ni pumopolu na mantai hinassu hit. Hombre iya amigu de pelun. Eyag manrespeta gi tautau tanu.`