Dibi yan Obligasion Familia

Share

I dibi yan obligasion familia kahulu` mas ke 105 pot sientu mientras i sueddu tai adelantu pot dies años na tiempu. Mientras tantos, sige man-sabiun I Deni` man-bailan fayao.

I man-ritirau man-ma-utut 25 pot sientu sueddun niha. Dispues, man-pinalo`pu` 40 pot sientu `nai kahulu` apas insurance hinemlu.

Tinatiye este ni apas $500-$1,000 na apas mafanana`an “deductible”—patten man-ritirau 20 pot sientu ni debi uma`apase gi hospitat—fuerea de kahulu` apas amot otru 40 pot sientu.

Gi hilu` este, siempre u kahulu` ta`lu i presiun fektus siha yan apas kandet. Dios mihu na mattiru kontra i sumen kara` na pottanmonedan familia.

Hafa bidan niniha i man-sabiun I Deni` para uma-ataha este na mattiru siha kontra familia gi señgsoñg? Kau ti matuñgu` i pinadesen publiku pat kadu` kontodu siha man-sinasa`pet ni taya` bidan niniha? Halo?

Fondu pot asuntun minalañgu

Guaha `nai hu fagchae` famaguon siha gi kanton chalan man-`e`ensinahyau rinikohen nina`en sientimos pot ayudu gi membron familia ni para umana` hanau para hospitat hiyuñg Marianas.

Dos asuntu mafattu gi hinasoghu: 1). Man-malañgu mampos i tautau-ta. 2). Gaige responsablidat hinemlu` gi kada unu giya hita. Gi mismu tiempu guaha ha` na chetnot ginen modun linala`ta. Guaha ha` lokue` gaige gi haga` natibu.

Este na patte gi hinemlu` natibu debi u guaha fotmat na estudiu pot para ta tuñgu` kuantu gi tautau-ta gaige chetnot niha gi haga`. Pot ihemplo, haf` na un` tautau ni aktibu, ti gigimen atkahot yan ti chichipa poduñg naneñg ya matai stroke?

Haf` tutuhon daibites (Type Two) ni megai ha aminanasa gi tautau-ta? Hafa pumupunu` reñihion man-daibites? Haf` na pot mas, siñku años tiempoña i madaialasis na malañgu? Kau guaha gi amot ni mana sesetbe umafuefuetsas este na patte gi mana` gasgas haga` i malañgu?

I asuntu ha mirese ma-ina ya estague` na asuntu i kabesanten hinemlu` gi pettinenti na komitean lehislatura debi u brabu umaligau ma-estudiayen este na chinatsaga. Estague` patte gi obligasion pinetsigen areglun publiku. Muñga manañgga na estake man-popoduñg kulan matai lalu` i tautau na para infa` man-machochochu` hamyu.

Tutuhon giya hagu

Kau hinemlu` `sino haf` na disposision, gaige ennau na putdet giya hita mismu. Hagu gumugu`ot disposision todu para un` chogue.

`An malago` hau na u fan homlu` yan felis famaguon-mu, pues hagu` mona pasumu ya hagu mismu un` eksisia homlu` na sentada yan etsisiu para i familia-mu.

`An malago` hau man-antau kinahulu` famaguon-mu, pega mona animumu ya un` esgaihon todus deste propriu yan antau na che`chu` tautau kontodu doktrina.

Todu pot todu, kada asuntu gaige gi dos patman kanaita. Hita solu siña dumespone finaposta sin ta fan ma-afuetsas. Tana` para kustumbren la mañana tat kumu estake sala` i chetnot.

Pasensiaye ya un` tutuhon giya hagu mismu.

Ambre i publiku areglu

I pinadese pa`gu, punta pot punta, ginen diskuiduta todu. Ta entrega puestu i mangaige pa`gu gi siyan publiku. Lamayot patte diskuidu pot ti manlistu gi asuntun publiku `sino linahyan.

Megaiña pa`gu eskusu ke haf` debi mohon u fan machogue. Guaha siempre u hasñgun muna` ta`lun mamtu hagas dinage. Maseha umasusede, dos na dinage ti u tulaikague` guatu gi magahet. Che`chu` dakon na bisiun muron yan kabron.

`An un` soda` yan un` lapbla direktamiente, manadan eskusu mientras sige man-atan manu na koyentura `nai siña ha pula`gue`. Ni ti mañaunau hamyu mañganta “better times?” Man-fayen baba hombre matulaika titulun kantan niha guatu gi, “This is IT!” Hombre, menhalom i publiku ya esta monhayan ha titeg todu leblon miyu kontodu ayu i timatutuge`. Tiempon areglu sin hamyu!

Dios mihu, dalai `ste

Sige amiguhu Magoo fumofu pot guaguan kandet, gaselina, fektos, insurance hinemlu` yan otru siha obligasion. I binibuña kontodu guahu ha lachai lumatigasu. Hu sotta estake ha lagnos todu binibuña.

Dispues, mangagau dispensu pot guahu `nai ha luga` binibuña. Hu komprende haf` sentimentoña. Lau mangaige gi hegsu` I Deni` i man-sabiu siha ni mangai obligasion umaregla i te`ug na disareglu. Kada ratu magap yan losus kulan bisiu.

Gi konbetsasion mame, hu lie` kuantu i amiguhu sueddoña gi mes ni todu linachai ni difirientes klasen hatsada. Ti u ta`lu hun dumiskuidague` piot pa`gu na eleksion. Hu sañgane na kase mafnas ñaihon siempre binibuña gigon man-uñgag lateria ginen kandidatu siha. Chumaleg ya ilegña, “Pobleyu` primu lau ti un` fahan antihu”. Lau na`magof i ha sañgan dibuenamente sentimentoña, ni gaige gi pachot publiku gi enteru iya Marianas.

***

Tres klasen tautau guaha: I muna` guaha masusede, i uma`atan haf` masusede yan i ti tumuñgu haf` masusede. I botado matuñgu` na memegaiña gi man-ma-elihe ti tumuñgu haf` masusede hombre sessu man-ñgaha` hulu` pot ginagau ausiliu. Dios mihu!

John S. Del Rosario Jr. | Contributing Author
John DelRosario Jr. is a former publisher of the Saipan Tribune and a former secretary of the Department of Public Lands.

Related Posts

Disclaimer: Comments are moderated. They will not appear immediately or even on the same day. Comments should be related to the topic. Off-topic comments would be deleted. Profanities are not allowed. Comments that are potentially libelous, inflammatory, or slanderous would be deleted.