‘Nai dumimu si Mariana

By
|
Posted on Sep 11 2011
Share

Apmam tiempu man-ensinahyau hit pot pesu. Ansiosu na pinetsige piot ‘nai esta ta embrasa ekonomian salape. Ta tulaika hagas hayuta—gualu yan peska—sa’ man-ma-emplea hit gi Navy yan dispues TT.

Ta atotga kinalamten dinaña Guam gi sisienta siha na sakan ‘nos pot parehu na rasan tautau, lau pot un’ pesu gi ora i sueddu guihe. Guine, $.16 sientimos sueddota gi ora. Ta apprueba lau maluñu’ nu i mañeluta giya Guam.

Gi duranten negosiu gi 1972, hu mente ma-inklusun este na attikulu—proteksion direchota gi todu minan halom tasi. Ti man-malago’ pot no u diniteni ma-apprueban kontratata yan America. Hu choneg este na asuntu sa’ sumasaunau depositun laña deste enteru strechun Marianas papa’ esta iya Yap yan Palau. Nahuñg na fiñkas para u kubre Marianas gi todu nesessidatña. Lau a’gañg mampos i losus taloane!

Dispues, man-lotgun hit gi siete años na garentia gi mafondun fasilidat siha. Umafagcha’ yan hinalom kantidan salape ginen Japon. Duru hit man-gupot diariu ya ni unu lumie’ ‘nai ha tutuhon kimason i atuf gima’ta. De dios na diskuidu! Magahet, haye u fan hahassu kimason piot ‘nai duru esta i iñgag lateria.

Na’ pinite sa’ sessu ta sede para ta fan magraderu katnada gi haguet ni tinatitiye mas dañosu na konsekuensia pot che’chu’ hasupag. Estau-ta pagu, hita mismu sumufan ya dudayu’ kau enfin estague’ guinifin miyu para futturon famaguonta. Despide i sulu’ pesu ya ta bira hit tatte gi fitme na tradision tanu’. Siña ha’ ti lamlam karetamu lau sufficiente mantension para familiamu.

Tinanom gi hatdin

Gi fina’ lehñgun, estaba inasahan chodan Taiwan. Gaige lokue’ man-lasneg siha na papayan Hawaii gi oriya yan gadu’ gi halom tañgantañgan. Gi kanton tañke, esta man-to’a i lemon kanu’un (guiya este na lemon i sessu man-lache hit ya ta fanana’an lemon riat).

Esta lokue’ i tinanom amiguhu sunen agaga’ listu para i metkau. Mañule’yu’ ‘nos kuantos hagon sunen agaga’ para golai faka’. I ya guahan mohon fresku na mai’es. Paire para ilotis ‘sino atmayas. Lau ti pagu na biahen tinanomña. Suetteyu’ kinisechan gualu’ siha.

Gi otru lanchun amiguhu, suetteyu’ guihan ni ma-tala’ gi hilu foggun. Kontodu hina’men katnen babue yan mantika na katnen guaka. Diberas, esta papagpag sekoshu kulan babuen Buninas dispues de hu tunu.

Gi mapos na semana, man-estaba kase trenta na tautau gi offisinan CUC para u fan mamaisen ‘nos kuantos dias talu antes de u fan man-apase. Era, mananañgga finatton pagamientu dispues ‘nai para u ma-apase kabales kuenrtan niha.

Hana’ ma-ase’-yu’ finaisen niniha, lau kontodu i empleau CUC na’mase’ sa’ ha komprende hafa finaisen i los prohimos. Ti siña ha sede unu ya u berague kontra i pumalu. Yangin ha sede unu, pues todus lokue u fan libre. Esta chathinagoñg i empleau ni inigoñg tauau lau ni unu ha sede soluke’ ma-apase mediu dibi esta’i Bietnes.

Hu sen agradese i antau na mañan ayu na empleau i sumuñgun umekuñgog iniguñg tautau lau guaha ha’ lokue areglu ni ti siña ti u tatiye.

Gi kada finagpu’ ora santa ‘an pueñgen Dameñgo, sessu hu soda’ un’ biha mamaisa, sige manayuyot dispues de manhanau i linahyan. Hu sosoda’ ‘an hu huhuchum i gima’ Yuus. Hu faisen dispues hafa na mafatton atrasau.

Ilegña, “Laihu, pot este ha trahihu ni todu aplacha’ yan mancha ya mamahlauyu’ malie’ taiguine. Lau ti bai’ seha bumisita i Saina maseha taiguine pinebleghu yan arastrau-hu”. Hana’ sen humidde korasonhu sa’ ha suñgun i taya’ña para u fan bisita. Leksion ayu para guahu gi krineansan i Saina pot mañan hinimidde.

Disclaimer: Comments are moderated. They will not appear immediately or even on the same day. Comments should be related to the topic. Off-topic comments would be deleted. Profanities are not allowed. Comments that are potentially libelous, inflammatory, or slanderous would be deleted.