Makat na pagyun siglu
Hu mensiona gi unu na tinige’hu pinadesen siglu. Era, kada sientu años mattu pagyun siglu ‘nai todu modun linala man-inaminasa. Enteru elmundu pumadedese didog na chinatsaga deste Amerika, Uropa yan Asia. Kulan i hanom tasi ‘sino sadog, libianu hana’ nañgu libre i boti. Gi mismu tiempu libianu lokue’ ha fondu.
Pagu na biahe, todu boti manmafondu gi halom trosun uchan chubasku gi tasin linala’. Ni unu u soplu gi este na mattiru. Todu siempre umapadese didog na chinatsaga. Tihu tuñgu’ kau u guaha gi uttimu u tachu Moses lau mampos seriosu na asuntu tafafana’ diariu. Solu konsueluhu i plaset un’ patte gi hinasoghu na i Saina gagaige ha’ gi fihonhu ni taimanu abarambauña ‘sino chukan batkoghu gi halom dañkulu na pagyun tasi.
***
Este i mampos didog ta padedese pagu na tiempu, hu hahassu tiempon Moses ‘nai tinagu’ ni Saina para u mueba i tautau Israet ginen Ehiptu (Egypt) pot manmafa’ esklabu siha. Ha komple matago’ña si Moses lau ti sinede ni Saina na u gachas’ iya Jordan. Ti hu komprende este na patte ti estoria.
Lau hu komprende na guaha siha otru Moses mañgahulu’ gi parehu kinimiten para unna’ fan libre i tautau ginen linala’ esklabu. Si George Washington hana’ libre America ginen tailaye na gobietnon iya Iñglatera. Si Abraham Lincoln muna’ libre i neguru ginen estau esklabu.
I kuestion: Haye gi halom i man-ma’gasta mohon esta ma-ayeg ginen hilu para unna’ fan libre tautauta ginen linala’ esklabu gi presente na pinadesen didog na bahun ekonomia? Trabiha ti hu lilie’ este na petsona duku’ gi entalo’ta.
Magahet na gaige si Killili na duru ha choneg mas ayudun food stamps para i man-namase’ guine mientras duru lokue i dos gubietnu as Fitial yan Babauta yan tautau niha mañena man-guaguan na steak yan mahoñgañg. A `Saina na dañkulon difirensia i satton gi tautauña yan ayu i kadu’ man-satton. Lau ti bachet i publiku guine na asuntu.
***
[B]Kondision taya’ fondu gi kaha[/B]Esta kulan regulatmente ti mana’ fan pagamemientu i empleau siha prontu pot taya’ fondu. Lau libianu masodae’ salape para kumarera para iya Palau, Japon yan America. Esta guaha ‘nai hu dibina kau guahu chatkomprende gi tinaitaihu gaseta pat i ripot ni matuge’ lache?
Dispues, tinatitiye este ni taya’ fondu para trastes hospitat. Lau sige ha’ matuguñg i plasan batkon aire mañgarera hiyoñg Marianas. De dios mampos atlibes i man-sañgan kontra i man-chogue’. Yangin ni pagamienton empleau makat makubre, pues siempre ni planon kumarera ti siña ma’apase. Lau mansedda’ sinsiyu para este na babarias.
Debi i man-ma-elihe u fan sattton yan klaru gi hafa kondisionta pagu ya uma’ataha dispeddisiun salape’ publiku. Estague’ chetnut i manehanten gobietnamentota i ti matuñgu’ ma-utot gaston dispeddisiu parehu na heñiu gi entalu’ administrasion yan lehislatura. Yangin ni este ti siña ta aregla, kuandu menos i manlamapot yan teug’ siha na asuntun linahyan.
***
I sistema sinede i gobietnamentu gumasta antes de u rikohe kontribusion tax. Lau ti propiu na eksisiu soluke guaha magahet emerensiha. I kumarera hiyoñg Marianas ti emerensiha ya taya’ presisu sa’ gaige guine gi tanu’ i dichu problema siha.
Taya’ dinida na mampos maribaha rinikohen tax ginen i binis siha guine. Masusede este gi mediu nobenta siha na sakan ‘nai man-huyuñg lamegai ni man-dañgkulu na kometsianten Japones kontodu Japan Airlines. Ha chule’ huyuñg poku mas o’menus siñku esta siete biyon pesus ni hagas mana’liliku’ gi ekonomian iya Marianas. Mampos ha aminasa kinalamtenta ‘nai madisidi para umabira siha tatte Japon.
Estake siña guaha parehu na fuetsan kometsiante (investors) tumahgue maliñguta guine gi alacha, siempre ta padese la apmam na tiempu i presente na chinatsaga siha. Makat i ta fafana’ na biahe gi hilu’ rimulinun kohu na kahan iya Marianas.
***
Uttimoña ta falague man-ayau miyon pot miyon na salape’ para operasion gobietnamentu. Esta guaha mamueba para u maribaha i numeron jues gi kotte. Debi u tinatiye este ni maribahan lehislatura deste dos esta unu na kuetpu. I numeru umaribaha papa’ gi dies, dos kada unu para Luta yan Tinian, i sais para Saipan. ‘Nos kuantos miyon sina ta rikohe para i mas manpresisu ns gason gobietnamentu tat kumu para hinemlu yan edukasion. Muñga maletke propiu obligasion gi este na asuntu sa’ makat ta fafana’ na biahe.