Tolai Tradision
Gaige gi entalo` dos puntan tano un` tolai ni mafananaan` Attikulo Dose.
Este na tolai solu sosobla na pisun tradision yan kustumbren natibu ni debi ta pokate yan famaguonta. Este na tolai `nai man-libre hit fumama hafa muna likidu pareho ha Chamorro yan Karolinas guine gi O`Perlas iya Pasifiko.
Obligasionta yan responsablidatta komo mañaina umusa este na tolai para tafanague famaguonta man-ginen mano hit mage. Kulan un` guihan ni gai ilu, tuyan yan dadalag. I dadalag i tradisionta deste antes, i tiyan i presente, i ilu pot futturata `nai ta a`atan mona todos man-antao na pinetsige para adelanton taotaota.
Guaha dañkulo sustansiaña i mapetsisige gi prinisetban Attikulo Dose gi papa` Konstitusion iya Marianas. Deste antes, patte gi linala` natibu i tano yan tase gi oriyata sa este solu rekueddon guelu yan guela. Motmut hinimidde linala taotao-ta ginen fangualuan yan halom tasen rubentasion, man-magof hit gi hafa guinahata. Man-humidde gi todo kinalamtenta ya tat tit a akude prohimuta gi oran nesesidat. Estague i sustansiaña i pisun tradision yan kutturan natibu! Este solu satbasionta!
Ginen i tano yan tase `nai ta sosoda` probision nesessidat familia. Ginen i kinisecha siha `nai man-a`afaburese hit. Este na tradision natibu i mas sumimiento dinaña Chamorro yan Karolinas. Este na eksisio naturat gi halom hita mismo ni natibu. Este na eksisio i muna fifitme pogse` sentidu na inaguaiya yan dinaña gi entalota.
I ta fafana` na asunto didog yan sentidu. I tradision yan kutturan tano`ta gaige lamayot patte na mau`udai silensio gi halom Attikulo Dose. Estague solu tolai `nai gaige pudet natibu u-mabiba hafa tradisioña yan kutturaña. Maila ta pañgon ya ta abiba amino i siña este na probision konstitusion iya Marianas.
Komprendiyon i man-mafafahma siha na asunto pot disbintahan Attikulo Dose. Lao deste trentai-tres años antes man-halom siha adelanto ya ti man-inaminasa nu este na probision konstitusion. Seriosu na fatsu i para ta fañañague famaguonta pot interes kometsiante ya ta malefan ñaihon interes niha para i man-mamamaila siha na tiempo.
Haf` baliña mapuno este na attikulo `nai uttimoña ta sosoda` taotao-ta siha mañasaga gi kanton tase, halom tano sino fina rinkon sa taya` esta tano` niha para fan liheñg familia? Pot fabot muñga masede na para hita mismo ta displanta taotao-ta siha.
Presetbasion tradision yan kutturan natibu gaige na motmut proteksion gi papa` Attikulo Dose. Ta abiba presetbasion este na probision gi papa` i konstitusion tano`ta. Sede famaguonta mañaonao gi ma-atisan yan mana fitmen adelanton tradision yan kustumbre tano`. Petmanente este esta`i finatai niha. Tafan daña gi hilo fitme na pisun tradision tano ya ta simiento i dos haligen natibu para i famaguonta siha. Protehe Attikulo Dose! Si Yuus Maase`![/I] [B] John S. DelRosario Jr.[/B] [I]As Gonno, Saipan[/I]