Pipinu` Na Sagu
Mauleg sa` tiha fatotoigue hit un` pipinu` na sagu ni mafanana`an coronavirus. I chenut: mañahguan i gofes hanum `nai hinichum hinagoñgña i tautau estake dimalas.
Manadan tautau gi enteru elmundu man-inaffekta. Megai na faketeria man-mahuchum pot megai gi empleau man-malañgu. Adumididi` sige man-homlu` ya ha bira siha tatte gi offisiun niha.
Lau tiempun ha`ilas `nai tat kinalamten tiha estotba seriosamente. Tana` fan mesñgun hit sa` siempre u upus hit este na malatiempu.
15-Mit
Guaha kase 15-mit na empleau guine gumagana suetdun popble. Makat na asuntu gi halum guma` familia i sessu tinetpi tinahuñg salape` para nesessidat niha.
Uma`atotpe este yan obligasion manma-elihe umadelanta i kualidat linala` tautau-ta siha ni marepresesenta. I asuntu ti attikulun konbiñiente. Obligasion! Kualidat linala` tautau i dichu asuntu.
Kase guaha planun miyu pumetsige asuntu ni siña sumede mas adelantu gi kinalamten familia siha guine. Haf` mohon?
Asuntu
Areglun lai publiku ma-intended para adelantun ha`anen tautau-ta gi todu petlas guine. I publiku u hinisga kau mapetsige inefresen adelantun kualidat linala` i tautau siha gi señgsuñg.
Pot ihemplu, malagnus ripot na 15-mit gi 26-mit na empleau guine gumagana suetdun popble. Gi hilu` este na faktu haf` mapetsige para uma-adelanta este na patte gi ha`anen empleau siha?
Seguruyu` na in` kemprende haf` i asuntu ha nesessita, prontu. Guaha planun miyu guine na asuntu? Na ti pot kualidat linala` familia i asuntu? Manu gi este na attikulu ti `in kemprende?
Pisu
Komprendiyun na i asuntu ha nesessita metgut na ekonomia `nai bula salape` yan cho`chu` guine. Yangin este `nai gaige i chinatsaga haf` in` petsisige para inna` metgut ekonomian i tanu`?
Ha suette i tanu` pot guaha dikiki` na industrian turista. Sin este, kase ta patten ñaihon latan satdinas kuattru biahe para tana` hinagu` otru sentada.
Guaha `nai in` atan otru siha nesessidat familia yan kau disiente kinalamten niha desde fanliheñg, tumobet yan trahe? Haf` sineda` miyu `an enfin in` tiñgu este na patte gi ha`anen tautau-ta siha? Suffisiente?
Yangin megaiña man-mamadedese haf` ineppen miyu para in` adelanta ha`anen niha segun ginagau obligasion miyu? Gaige i ineppe gi papa` guieñg miyu. Atan sa` diariu na matcha sin attension ginen hamyu!
Chichi`
Hu soda` amiguhu gi hospitat para u ali`e yan mediku. Hu faisen haf` chenotña. Ilegña, “malañgu-yu`”. Esta chumichichi` ni putin koyenturan adeñgña pot dinalag.
Ha faisenyu` haf` inañgai-hu. Esta umi`iba` `nai ileghu na para bai fan “dalag” ya hu tatanchu` adeñgña. Hu sañgane na u sugu gi gima` ya u chule i kuattru patas guaka para kadoña! Esta chumichichi` yan kalulot talu`!
Pinadese
I chinatsagan tautau un` siente sin ditension ginen sensian mehnalum. Gaige gi liñguahen tatautauña i prohimu maseha hana`na` ñaihon pot himiddi `sino minamahlau.
Bastara ke patgon popble-yu` libianu hu taitai chinatsagan maseha haye na kilisyanu ginen fuetsan silensiu na patte gi moduña. Tuñgu`un na sentimentu ni ti presisu mana oppan.
Suetdu
Mafattu kuestion giya guahu haf` mas chinatsagan niha lau mangai offisiu. Gi mismu tiempu maripot na 15-mit na empleau guine gumagana suetdun popble.
Estague` i dichu asuntu ni debi uma-satba ni mansabiun hegsu` I Deni`. Lau kulan mafatkiluye `sino maletke pot gai minakat i asuntu. Na ti manman hula` hamyu para in` adelanta kualidat linala` tautau miyu gi señgsuñg siha?
Haf` in` chechegue pa`gu para in` adelanta i sumen nachatsaga na suetdun popble? Siña inna` oppan haf` planun miyu?
Ha`ilas
I palabra pot pinadese `nai tatotpe tinaya` para nesessidat-ta siha. I monedan familia gueku! Gi mismu tiempu taya` otru koyenturan masaguaniye monedan familia.
Dispues achog un` fañoda` tinahuñg para u kubre todu. Tat kinalamten tiha utut sin ditension. Estague` signifikasion ha`ilas—tiempun tinaya—ni umafuetsas sattun na inadahe gi disposision guinahan familia.
Pinepble
Apmam na tiempu hu pokate kañadan miserapble na pinepble. Makat na fina`pus gi maseha haye na kilisyanu. Unu minagofhu: ti man-mañake ham para bai`n fanla`la`! Manu i guaha in` siñgun gi hilu` tinaya`. Metgut finana`guen nanan mame espirituat!
Teñga `an mamomokat-yu` para i dottrina hu kuestionan maisayu` kau este otdinariu na fina`pus familia? Lau todu klasen chinatsaga tumotpe Marianas guihe na tiempu tat kumu tinilaikan administrasion Navy esta i Interior.
Huli`e mattirun tumunug suetdu desde $.75 gi ora papa` gi $.16 gi ora `sino $1.28 gi dia. Mauleg sa` labaratu i fektus siha guine na tiempu. Gi katkuet kinalamten makat yan sapet gi todu familia!
Lau taimanu un` kubre nesessidat 16 na membron familia yan $.16 gi ora? Hu padese mina` hu tuñgu` na makat na sapet gi unu yan todu. Makat na kañada `nai todu biradamu un` fagcha`e tinaya`!