Finapus Marianas
Pot mas ke 40 añus mandaña` hit gi hilu` sakrifisiu para ta adelanta homlu` na hinanau tautauta siha guine na atkipelagu.
Mafañagu sisteman dos pattida gi uttimun siñkuenta siha na sakan. Umatotpe sentimentu dinaña` Guam yan direktamente na relasion yan America guihe na tiempu.
Huñgan ta diskute dinaña` yan Guam lau ilegniha, “No Mas”. Magpu` i asuntu ginen ayu na disision niha.
Gi 1972 man-masede Marianas separau na negosiu yan America. I tagogosa na estau pa`gu resuttan ayu na negosiu ni inapprueba nu i Congresson iya America gi mediu sisienta siha na sakan.
Dispues, ta pega attensionta gi manafitmen sisteman `gobietnamentu. Deste 1977 tatutuhun umelihe gobietnota yan membron lehislatura. Namagof sa` felis hinanauta gi disposision asuntun linahyan siha.
Silensiu: Gi halum silensiu, un` soda` ginefsagan katma ni muna`e hau tiempu umatetuye, gi hilu` suanu na pinasensia yan hinimiddi, chumahlau obligasion familia.
Adumididi` `in tutuhun umarikonose kustumbre yan heñiu. Gi hilu` este inna setbe sahyan hinimiddi yan pinasensia para in` adanche gi todu disposision.
Dispues, un` li`e lokue` kustumbren famaguon miyu haye tomtum, mehnalum, pasensia, matatñga, mesñgun, yan taglayu`. Mesklau i grupu ya ginen este `nai un` aregla suanu na mañan disposision pafa `an presisu. Dilikau!
Guaha `nai kulan mamaisa hit gi halum kinalamten i tropa. Patte gi estrakadan obligasion sainan guma`. Tai finagpu`!
Tatnai tristeyu` pot fitme relasionhu yan i Saina. Kontentu siñienteghu maseha mamaisayu` gi pinekathu. Guinaiya yan satabasion ginen i Saina mafattu `nai mas ti ta añgoghu. Yine`ase`!
Guaha `nai malag kantun tasiyu` para bai huñgug pañgpañg napun dikiki` ni kumilulog halum gi inai, katen pajaru gi aire, yan suabe na guinaifen mañglu` gi chagchag oga`an. Nina` huyuñg i Saina!
Gi lemlem tautau, sumen bonitu i uttimu na inestiran kalulot atdau gi mapagahes antes de u faliñgu gi sanlagu. Mas gatbu `an gaige i mikulot na isa ni tumatitiye mapagahes man-rikokohe uchan, sige lagu.
Mas lokue` maribaha burukan i señgsuñg gi minachum atdau `nai man-mama` sena i familia siha. Dispues, silensiu! Deskansu!
Figan: I figan ha`ilas tat tiha aminasa guine siha na petlas. Taigue fuetsan fondu gi moneda para kabales na kinubren nesessidat familia.
Baratu na suetdun popble humogse kase 15-mit na empleau guine. Kulan hulili`e fina`pus tautauta gi papa` un` chatsaga na estau.
Diariu masuñgun haf` taya` niha kontodu nesessidat famaguon eskuela. De dios na sapet gi dos saina yan espesiatmente famaguon.
Hu dimemoria este lokue` na lepblu, pahina pot pahina. Un` popble na guma` familia `nai dumañkulu-yu`.
Puede u guaha mas adelantun ekonomian i tanu` ni siña chumoneg mas fiñkas yan cho`chu` para i tautauta siha.
Adelantun komunidat bisnis sumen presisu gi este na karera. Ginen animun niha muna` guaguaha mas fondun suetdu kontodu nesessidat setbisiun publiku!
Esperansa: Gi halum mattiru, guaha dididi` esperansa giya hita para ta mueba hit ginen ridondun chinatsaga. Gi halum taduñg na hoyun sapet siempre tasoda` kampu para tata`lun umaregla ha`anita.
Hu chage `nos kuantus biahe uttimu suspirus `nai ni mona ni tatte. Hu nañga disposision ginen hilu` ni muna`eyu` dididi` fuetsaghu humagu` mona pasuhu. Sige mona estake manana adumididi` hinasoghu gi halum katsadan didog na sapet.
Mañgge`: Huna`e animu umeyag mañgge` gi finu` Chamoru. `In hassu na taya` finana`guen mañgge` gi liñguahita gi eskuelan elementariu. Haf` na mañega este na leksion?
Poresu na hu petsige pot malaguyu` lagse` mañgge` gi liñguahi-hu mismu. Na`mamahlau para bai siña mañgge` gi segundu liñguahe ya popble gi primet. Ti propiu na areglu!
Ti mahñau hu tutuhun maseha sessu-yu` matompu` lau hu petsige sin ditension. I para un` eyag mañgge` unu ha` ha nesessita: fañgge`! Kulan `an ñalañg hau. Uniku remediu i para un` chochu!
Ni kuantu na lepblu yan setmun `an ti un` tuge` pues tai bali`. Adumididi` sige hu pega papa` haf` hinasoghu palabra pot palabra, sentensia pot sentensia estake hu soda` linibianu-hu. Gai atburotu pot hagu solu debi un` kuestiona asuntun linahyan ni un` disidi dumeskute.
Magofyu` ni disision-hu pumetsige este na offisiu gi liñguahi-hu. Maseha matotompu`yu` ti rason para bai seha pumega papa` haf` hinasog-hu. Kuttura i liñguahe ni haf taimanu na atlibesmu. Sin este kanaha` tai bali otru siha pinetsige.
Siña ti umafagcha` hinasso-ta lau libre hau lokue` tumuge` papa` hinassomu kumu sudadanu. I ideu i presisu gi inana`en hinassu unu yan otru. Homlu` diniskuten asuntun linahyan gi hilu` amtau yan suanu na konbetsasion. Mauleg tafan sessu mañguentus pot inakomprende gi asuntota siha.