Ripotkat Kabayeru
Mattu ta`lu sakan eleksion `nai i botadot para u husga haf` che`chu` kabayerus siha deste mapos na sakan gi Eneru.
Siempre ta baba kada unu paketiña para talie` haf` chechoña yan kau i lai ni un` choneg gai sustansia gi adelanton linala` i tautau siha gi señgsoñg.
Estague` na puntu para u dinetetmina lamayot patte futtunamu kumu offisiat publiku. Yangin lamayot gueku kestatmu, pues hagu mismu humuchom pettamu.
Haf` ineppen miyu pot ma-utut 25 pot sientu gi pagamienton man-ritirau? Man-daña hamyu muna` kara` i programan man-ritirau; dinanche ennau na cho`chu`?
Haf` na in`sedi ma-implementan Obamacare guine ni humatsa apas insurance hinemlu` 40 pot sientu fuera de kahulu` lokue` apas “deductibles” (pattemu gi 20 pot sientu) yan amot?
Haf` kabales na satbasion inna` guahaye guaguan apas kandet yan hanom?
Ma-utot apas man-ritirau dispues hinegse ni kumahulu` apas insurance hinelo` yan gaige ha` lokue` guaguan apas kandet gi todu banda. Haf` ineppen miyu kumu satbasion este siha na didog yan miserapble na modun gaston linala` `nai in` pega gi familia siha?
Gi todu atmos banda, administrasion yan lehislatura, ti manlie`yu` dañkulu ma-mueba para uma`ayuda maribahan gaston linala` guine. Guaha lehitimu motibu para in` justifika este na diskuidu? Sin kabales na inatahan gaston linala`, haf` otru na eskusu guinahan miyu gi halom kestat gangoche?
Che`chu` lancheru
Guaha motibu na huna` sesetbe lancheru kulan espehos gi che`chu` linahyan. Unu, ha planeha todu kinalamteña deste lugat ni para u gualue` yan haf` na simiya para u tanom. Este na patte gi checho`ña inembrarasa planu. Ti kinebrutu ha tanom simiyan golai `sino gulusina pat otru siha ni gai tiempu estake para u fan makusecha.
Ayu finenina ha petsige tumanom i gelai ni chadeg makusecha yan fahna gi metkau. Deste siboyas hagon, fioles, biriñgenas, pechai yan fina` Chinese cabbage, mai`es, tumates, abuchuelas, yan sirigiyas.
Ha dimimoria haf` yaña i hotel yan bisitaña yan lokue` i natibu. Estague` `nai ha tutuhon muan` gasgas yan man-aladu. Ha estira i hos hanom ya ha pega gi sagaña. Ha rikonose abonun kometsiu yan amot pesti siha ni para una setbe. Todu este man-halom gi planuña.
Haf` sustansian este na attikulu? Asuntun planu! Sin satton na planu pues sali ke para maliñgu lamayot patte gi finachucho`mu. Lau `an un` planeha mauleg siempre areglau lokue` finaposmu gi halom fangualu`an. Parehu yan na nesessidat gi che`chu` linahyan.
Metkau para produktun tanu`
Guaha ha` na man-ma`gasta man-satton yan metton gi peskadot yan lancheru siha. Guaha ha` lokue` para buchin niha de hemunos kau haf` pinadesen i linahyan. Estague` masusede gi alacha ni mampos sumen na`triste gi dikiki` komunidan iya Marianas. Nahoñg na kastigu kontra i publiku ya ti listuyu` lumie` este marepite.
Rason na hu mente pot dos offisiu sa` klaru na kada basnag i ekonomian i tanu`, ensegidas ta falague offisiun lancheria yan tasi. Ke lau guaha gi alacha siha satton na programa man-malagnos pot este na patte gi ekonomian iya Marianas?
Maila` fan tafan diberas umoppe este na kuestion yan manu `nai gaige kabesan miyu `nai mañasaunau hamyu fumana` i kada ratu ta repite na finattun mattiempu! Siempre bai` husga yan kinihutu este na attikulu.
* * *
Ginen gai bisnis i amiguhu mames tuba. Lau deste ke aksidiente empleauña, hana` para sa` mampos dañkulu i obligasion kontra i dididi` na ganansia ni hafatitinas.
Gaige i bahdot tuba gi hilu` troñku. Megai gafo` man-a-akalaye` yan na`gao gi edda`. Mina` yahu tuba sa` mames ya siña ti in` heñgge, tai asukat na gimen. Miyon pot miyon pesus este na industria giya Fililpinas. I tiban mames mafa` pedulas asukat ni mabebende Japon piot gi halom man-daibites siha. Huñgan sumen mames lau tai asukat.
Mauleg ta rikonose este na attikulu maseha pot para uson man-daibites guine. Ileghu na yangin ta aligau ayu na fakteria giya Filipinas, siña i gobietnon niha man-ayuda gi inestablese produktu siha ginen tuban mames. Animu ya guaha, siempre u halom este na modun fakteria guine.
* * *
Guaha mas ke dos sientos na natibu man-makukula haga` niha (daialasis) tres biahe gi semana pot matai reñihion. Un` chetnot na adumididi` sige man-rikohe kulan rimulinon pagyu.
Hu tuñgu` na chetnot daibites tutuhoña este na chetnot lau hafa na asuntu gi hinemlu` i malañgu pumupunu` reñihoña? Kau inipos bula asukat, asiga, ma`agsum, mantika pat hafague`? Debi u guaha este na estudiu para benefisiun tautau-ta.
* * *
John DelRosario Jr. is a former publisher of Saipan Tribune and a former secretary of Department of Public Lands.