Burukan Hegsu` I Deni`

Share

Diariu, oppan burukan hegsu` I Deni` piot chaleg tuyan pot mahatsa sueddun niha 80 pot sientu. Mayotte siñku pot sientu guatu gi empleau sibit para tane`. Che`chu` gulosu!

Tinatiye este ni mahatsan apas hospitat mas ke 50 pot sientu. Lastima i siñku pot sientu na puge. Man-mahogse dopble familian empleau siha mas te`ug na sapet!

Debi mohon u fan sattun pumuta` ni espadan konsensian niha entalu` espiritu yan ante haf` propiu para i linahyan. Lau mampos man-diskuidau nu i ha`anen publiku. Guaha lehitimu `sino likidu puntu sineda` miyu na in` lañgag pumega mas sapet kontra i tautau-ta?

Sinsiyu: Gaige gaseta na i masosogne kumu Acting Gov. as Biktot Hokog ha fitma asuntun bingo. Buenu! Lau hana` chaleg-yu` i para uma-imbelekeruye sinsiyun man-biha! Fañgetu ya in` setta i man-amku` gi ha sosoda` na ginefsagan niha man-hugandu. Dalai na achog sinsiyun manbiha para in` embelekeruye?

Kutbata: Guaha `nai hu konsidera kau debi tafan kinetbatan Sears Roebuck para tafan ma-atan kumu parehu tautau. Maputa` i komunida entalu riku yan popble`! Dispues, haf` na pagpag butkan `nai kumahulu` apas hospitat. Lau ni unu kumestiona este na asuntu. Na ti sapet mas este para i tautau gi señgsoñg?

Mesklau: Eku ginen chagu` hogsu` `nos kuantos biahe hu huñgog. Mesklau na mensahe mafattu: magof yan triste. I mefe`na libianu bai` safe gi un` banda. I tatatte gumu`ot attension-hu pot kulan ti chagu` siempre ha palo`pu` hit.

I magof na eku kau guiya i finattun ha`anen gupot siha ni matutuhun desde Thanksgiving Day. Enfin guaha lokue` na hana` fan chatsaga hit piot `nai guaha gi familia madispone antes de ha`anen gupot siha. Makat na pinadesi!

Sessu teñga hu akanteha haf` i triste na patte guihe na eku. Hu tatiye taduñg gi silensiun pisun konsensiag-hu para bai` ilau haf` mohon guaha. Ti anog lau huñgan guaha tasyan oriyan tanu`. Ti klaru pot mampos asgon! Lau mamamaila` ennau na birak triniste!

Offisiu: I guaguat (discipline) offisiun mañgge` ya hululu` i para un` soda haf` i faktu piot ya tineteka i linahyan. Sin ditension debi un` prepara sin opiñion haf` enfin i faktu gi haf` masusede. Sotta ya i mananaita u dinisidi haf` sessu gaige gi hinassoña.

Dispues de faktu na ripot guaha na asuntu un` chule` pot para un` guadog yan estudiaye gi halum katma na attura. Haf` un` lagnos uma`udai gi hilu` faktu. Siñaha` guaha opiñion-mu `nai mas debi un` eksisia menhalom na pisun rason gi presentasion-mu.

Siñaha` ti umafagcha` hinassota. Gi hilu` ennau, mauleg un` respuesta haf` matuge` kosake u guaha presentasion gi hilu` homlu` na inatuñgu`. Siña ha` offisioghu mañgge` lau kontodu guahu hu agradese opiñion i tautau-ta siha gi todu asuntun linahyan. Hana`e hit este na attura dumeskute dibuenamente asuntu siha ni debi ta ketuñgu` kumu membron komunidan iya Marianas.

Atan i asuntu ya un` presenta haf` hinassomu. Muñga makritisisa petsonat i prohimu-mu. Saga ya un` rason gi hilu` faktu yan sa` hafa na difirensiau hinasso-mu.

Finapos: I pañgpañg napun ha`anita un` klase ennau na disposision ni tatnai matulaika. Parehu yan kinahulu` atdau gi sanhaya ni machum gi sanlagu. Ni un` biahe `nai atlibes fina`pus este na disposision ginen hilu`.

Gi inamko`ta, piot desde idat 70-90, maliñgu hagas fuetsan kanaita, tinatiye ni kalun tomu, yan appenas ganas gi sentada-ta. Adumididi` ta bira hit tatte gi estau neni. Para mona puru assistimientu. Ni unu u soplu ginen este na pañgpañg napu!

Peskadot: Hu li`e un` hobensitu yan pachiñko gi apaga`nã ginen Inai Dañkulu. Kase mañgone` hombre gai sinahguan fina` kostat gi sinturaña.

Hana` banidosu-yu` i animon ayu na hobensitu. Esta ti u ñalañg fina totche sa` siña pumeska para i lamasan sena. Hasan tali`e na tiempu umoffisiona peskan tasi. I tiniñgu` ayu na hobensitu siempre ha prekura pumasa guatu gi famaguoña.

Este na offisiu yan fangualu`an tradision natibu desde antigu na tiempu. Esta pa`gu benefisiosu na patte gi ha`anita. Chage man-mananum maseha gi tatten `sino oriyan guma desde fina` golai, fruta yan sombra petmanente tat kumu troñkun niyog. Bira birada hagu ha` mismu para un` benefisia i sakrifisiomu maseha gi hilu` tane`.

Pot Chaleg: Sige hagahu nieta ha chogue estudiuña (homework) gi finu` Chamorro. Guaha siha kuestion ha faisen-yu` pot definasion sentensia desde Chamorro esta`i finu` Eñglish. Hu oppe dibuenamente. Dispues de monhayan ilegña, “Nañga grandpa ya bai komun”. Era para una setbe i kemun. Ai na chaleg. Lastima i animun mame!

John S. Del Rosario Jr. | Contributing Author
John DelRosario Jr. is a former publisher of the Saipan Tribune and a former secretary of the Department of Public Lands.
Disclaimer: Comments are moderated. They will not appear immediately or even on the same day. Comments should be related to the topic. Off-topic comments would be deleted. Profanities are not allowed. Comments that are potentially libelous, inflammatory, or slanderous would be deleted.