Nubladu I Ha`ane

Share

I ha`ane, nubladu. Homhum i tanu`. Dispues uchan ni fette, sinparat. Nachatsaga na siñiente lau regulat na klima gi tiempun uchan. Kontentuyu`.

Sige lumauyan ñaihon hinasoghu. Esta ti gaseta che`chu` achibau siha gi hegsu` imperadot I Deni`. Hokog para tafa` segni gi ti asegurau na karera mona. Mampos oppan i mañan no siakassu gi linala` i tautau-ta siha gi señgsoñg ginen maladisposision hegsu imperadot.

I komunidat bisnis ha aregla planun adelantu sin pattisipasion hegsu imperadot. Buente man-o`sun sin direksion desde dos años malofan! Dalai na disareglu!

`An hu fagcha`e tautau-ta gi inetnon familia sino tenda libianu un` sienti pinadesin familia gi ekspressiun matan niha. Ti ha nesessita este na asuntu estudiu. Oppan gi matan i tautau siha maseha manu. Mampos ha estototbayu` haf` manmasusesedi pa`gu.

I dinisehan para ta adelanta ha`anita gaige solu gi dos patman kanaita. Taya` otru gumugu`ot ennau na pudet fuera ke hagu mismu. Hahassu haf` propiu na disposision dispues.

Pot `Kanami:

Mamaisen i amiguhu Magoo esplikasion hafa ekonomia. Ilelegña na yangin guaha adelantu pues mañge benifisioña i mansañgan pot tai adelantu suetdoña pot mas ke benti años na tiempu.

Ekonomia pot modu yan kualidat linala`ta. Debi u gai katsu ni mafanana`an “master plan”. Estague` `nai humalum tomtum na inadiñgan planuta desde haf` para uma-adelanta, edukasion, hinemlu`, yan otru patte siha gi ekonomian i tanu`.

Debi ekonomia suffisiente minetgotña `nai monedan familia libianu ha kubre nesessidat siha sin u fila gi luchan food stamps. Estague` na eskalera `nai anog na enfin todu boti hana` fan gama libre yan safu, dibuenamente. Mauleg kinalamten lamayot patte gi tautau-ta siha. Lau atlibes i masusesedi na tiempu.

Sin este, pues trabiha binabatsala i ekonomia gi halum fachi` chinatsaga `nai megai pinadesi gi tautau siha. Un` asuntu na ha nesessita menhalom yan kabilosu na kabisiyu! Sin este, kasi diariu mansiso` amaka hit desde oga`an esta`i lemlem tautau. Ta repite gi sigiente dia.

Chenut Hamalefa

Yangin i presenti na lehislatura tiha komprende haf` atoridatña gi appropriasion fondun publiku, anog na ni siha mismu tatnai marikonose mandatun konstitusion pot este na atoridat. Ignorante!

Ni unu kumaikaigue` para u defendi atoridat lehislatura pot oppan na ma-isague as Señot Biktot Hokog yan Larissa Larson lai konstitusion. Na-manman i mampus mansilensiu. Kau huegun politika este? Na ti man-manhula` hamyu para in` defendi lai i tanu`?

Este na malabida fumañañagu chechu` achibau (corruption) siha gi halum gobietnamentu. Lau kasi pot mañisiha ha` na ma-upus kadu` taya` i malabidan lache na disposision $400,000 para i MV Luta. Hoñgeyu`, ti bai para estake todu i guaka manmattu tatte gi pastahe!

I konstitusion iya Marianas lokue` ha manda na i nuebu na administrasion debi u apase dibin obligasion gi uttimun segundu sakan. Guaha mas ke $53 miyon na dibin gobietnu ginen mapos na sakan. Na seguru na in` tatiye lai konstitusion na biahe sino man-atotpe hit ta`lu gi kotte!

Hinalum Digital Age

I tinilaika siha gi mapos na sisienta años dañkulu na pasu `nai ta hagu` mona linala`ta. Desde taipuraita` regulat yan elektrisida tinilaika gi hinalum komputa (computer). Pa`gu gaige mafanana`an “Digital Age” ni ha inklulusu telefon, komputa, television yan otru siha modetnu na attikulu sino attifisiu.

Sin areglun mañaina, ma`tut todu inadiñgan familia sa` mampus mantinane` famaguon gi telefon mañgombetsasion—texting. Kontodu ebañgheliu libianu un` taitai ginen i I-Phone antes de un` falag i gima` Yuus an` Dameñgo. Nina`e hau tiempu umebalua haf` tinaitaimu yan haf` setmun pale` ginen i putpitu. I disbintahaña i Digital Age i libianu hau mahatme gi halum gima`mu sin un` tuñgu`.

Mauleg na konseptu gi ineyag famaguon siha gi leksion niha mientras sattun areglun dos saina gi usun todu attifisiu. Debi u guaha tiempu para inadiñgan familia. Magahet na dañkulu na tinilaika ha afuetsas gi modun linala` tautau-ta siha.

Haf`Kuttura?

Sessu hu ekuñgog finu` tautau-ta siha pot kuttura. Memegaiña besis na tai signifikasion i mansañgan na palabra lau ma-usa kulan fagas pachot.

Ti hutuñgu` kau bisiun konbetsasion i masasañgan. Kau ti mahasñgun pot konbetsasion na masge impottansiaña i asuntu? Ti hu komprende! Lau, sige machalegua` i asuntu.

I manhoben mas `nai sessu este na modun konbetsasion oppan. Mana` impottante haf` mapega kumu kuttura. Kasi pot ti matuñgu` haf` tinatten signifikason ayu na okasion na mapunu` kuttura. Dispues, debi i mañaina uma-esplika haf` sustansian dichu kuttura. Ti siña na kaprechun professot sisonyan para umatatiye.

Finana`guen Espirituat

Hagas pattte gi tradision relihion mañgatoliku guine i finana`guen tinayuyot `sino linala` espirituat gi famaguon-ta. Mauleg este in` prekura kumu mañaina gi hechuran dottrina gi semana.

Dañkulu yan sumen benefisiosu gi patgon `an mafana`gue haf` mauleg yan ti mauleg sino dinanche yan lache.

Estague` na tinituhun `nai umeyag i patgon haf` che`chu` echu tautau. Kontodu hagu ni saiña un` banidosu pot man-areglau famaguon-mu dispues de madiñgu pettan sanmena. Ayu mas namagodai i che`chu` halum tautau `nai boluntariamiente siha man-mamaisen para u chine`gue kau mapikan katne, siboyas pat haf` na cho`chu` gi lamasa sino kusina.

Fuetsan Kontrata

Bes enkuando, ta taitai sino huñgog diniskontentu pot relasion iya Marianas yan Esta Unidos De America. I sentimientu puru supin tasi. Manmalefa ti mataitai haf` ilelegña Seksiona 101 yan 102 gi papa` lai federat 94-241.

I Seksiona 102 dumiklara na suprimu lai 94-241 ni umestablesi relasion iya Marianas yan Estados Unidu De America. Taya` kampu guine para nuebu na inestablesen komision politika. Ti siña na kada ti un` etgue hau para un` esalau mutuñg. Atan kau ti un` ñgiñgi` mismu mutoñgmu! Sugun dispues i ladun lalu` gi oriyamu!

Asolas, hu analisa haf` sessu dineskontento-ta. Lamayot patte gi problema finañagun halum hita mismu. Pot ihemplu, i para ta gobietnan maisa hit debi iya Marianas de u sattun gi inadahen gastoña siha. Lau manadan dibi na tiempu na esta hihot mafondu galaide`ta gi halum puettu.

I inadahen kahan iya Marianas sumen presisu na obligasion. Gigon fontun ya tinahuñg fondu pues enteru setbisiun publiku man-kohu.

John S. Del Rosario Jr. | Contributing Author
John DelRosario Jr. is a former publisher of the Saipan Tribune and a former secretary of the Department of Public Lands.

Related Posts

Disclaimer: Comments are moderated. They will not appear immediately or even on the same day. Comments should be related to the topic. Off-topic comments would be deleted. Profanities are not allowed. Comments that are potentially libelous, inflammatory, or slanderous would be deleted.