Asun foggun guafe

Share

Gi kusinan i lanchu, sige che`luhu manunu fina` katne yan guihan. Era deste lataftaf ha ha`me tininuña gi hilu` foggun antes de u pega papa`. I asun kusinan sanhiyoñg mina` mañge` ayu na finatoghu. Ayu na modun foggun `nai umeyag-yu` muna` apan hinegsa` antes. Man-eyag lokue` mañeluhu man-na`lagu guihe na foggun. Poresu na ti mapot para hame usun foggun hayu.

Ha fana`gue ham i amku` taimanu man-ha`men katne yan guihan ginen asun i feggun. Dispues, entre ma-aflitu `sino matunu para totchen familia. Kontodu mamada` titiyas gi kemat in` tiñgu`. Deste chatagmag esta kasse lemlem tautau man-gaige ham gi me`nan i feggun.

Mafattu mahalañghu `an hu ñgiñge` maseha asun sineñgen hagun. Ensegidas ha koneyu` tatte gi hagas kusinan mame gi Lali Fo`. Magradua-yu` Hopwood sin foggun ma-atileg (electric stove). Kanaha` todu man-acha-amkohu chumage tesnan satten ginen feggun guafe.

Antes de bai`n diñgu i gualu` debi bai`n fan ñgayu para i kusinan i gima`. Kasse i diariu na usun foggun guafe  mina` na`mahalañg i asu pot petmanente na patte gi leblon pinepble yan hinimidde na tinituhon antes gi todu familia.

Eskuelan Hurau
Hu e`ekuñgog konbetsasion pot eskuelan liñguahen Chamorro (Hurau) giya Guam. Entre na`magof yan na`triste i primera mission ayu na eskuela. Ha mirese abundansia na onru pot guiya tumutuhon pumañgon i natibu pot liñguahiña yan kutturaña.

Mas buena i pinetsigen inatisan usun liñguahe yangin man-masoyu` i mañaina siha na u usa finu` Chamorro gi halom guma`. Estague` na pisu `nai mas asegurau matanom gi famaguon natibu i hila` nanan niha. Haf’ sustansian hila` nana-ta? Kau guaha i palao`an na malefa ni patgon gi halom tiyaña?

Este na karera siempre adumididi` ta pega tatte gi famaguon natibu kabales espiritun niha kumu Chamorro. Ni unu u faliñgu sa` kabales ha tuñgu` sustansian tinateña kuttura yan tradision.

Ekonomian Globus
Sige un` sabiun bisinu umesalau na “globus” este i industrian casino. Gi mismu tiempu ni batkon aire appenanas guine. Haf` taimanu ha adelantague` este na industria sin batkon aire ni para u kone` halom bisita siha ginen i oriya?

Mientras tantos, duru iya Taiwan, South Korea, Japon yan otru siha nasion gi oriya mapoñgga adelanton fangualu`an yan tasi. Miyon pot miyon pesus gi sakan mana` hahalom ginen produktun este na patte gi ekonomian niha. Guine, man-tinane` hit yan casino kulan mohon satbadot todus.

Lau repara sa` kada ta sufa` i mama`te ya lotgun i ekonomia gi mutuñg sadog diskuidu ta bira hit tatte gi gualu` yan tasi. Hafa mohon ya tana` lametgot este na patte gi asegurau na ekonomian tanu`?

Animosu man-mananom yan man-peska nasion siha gi oriya-ta. Mas adelantau eknomian niha ginen rikesan tanu` niha mismu. Tatnai hu huñgog man-esalau pot inestablesen mas casino. Marianas ha` `nai masusesede pinetfihan saludu gi tihoñg otru! Globus pat lobus?

Pot abugau
Ka hulu` i abugau ya ha esplika gi testigu na todu ineppeña debi “a`gañg”. Konfotme i testigu. Finaisen, “Siña un` sañgane i kotte haye na`anmu?”

Ineppe ensegidas, “A`gañg!” Magpu` i kotte.
*  *  *
Estaba dos lastron reda gi hilu` chalan. Unu anaku` i otru kadada`. Mafaisen i patgon hafa i draiba ha ke eskapaye. Ilegña, “I anaku pot no u chiget i galagu. Pa`gu i kadada` ha sufa` ya ha senpunu` un abugau”. Dios mihu!
*  *  *
Pot sessu i pagyu ha disgrana fanliheñg familia ni man-mahatsa dispues de gera mina mangai gima` hit pa`gu padet. Magahet na fitme lau maipe na guma piot ya ti mapegaye air-condition. Kasse guiya este i presiun modetno na Marianas. A` Saina!
*  *  *
Kumu mohon man-praktiku hit ileghu na megai mañgonfotme ni fresku na gima` siguale. Hatsaye fitme na fan-atukan pagyu sa` areglau nesessidat familia. Ti tafa ñiche` pot guaguan kandet yan hanom piot ya guaha kemon sanhiyuñg.
*  *  *
Hafana`gue-yu` un` amku tumaitai finatton mattiempon fañuchanan. Hu prueba na magahet ayu na señat. Kontodu tinaitai pañgpañg mañglu` `an chatagmag pot para bai detetmina kau gofha`an pat maipe yan fotte na humidu mamamaila`. I mapagahes lokue` gi lemlem tautau klaru na señat `an para maipe finatton sigiente dia.
*  *  *
Uniku lau malagredesiyu na patgon ma`agañg para u dinespide as tataña. Finanue` punta pot punta hafa siha iyoña kontodu i hospitat `nai gaigegue`. Nina`e siete na leblon bañku miyon pot miyon kada unu. Kadu` muma`ase` i patgon ya hafaisen si tataña haf` siña ha chogue kumu uttimu na diniseha. Ilegña i amku`, “Na` suha adeñgmu gi hos oxygen sa` un` punu` hit”. Dios mihu!
*  *  *
Ilegña un` inutet na amiguhu ni achamko`hu: “`Nai hoben hit tat ti siña. Pa`gu sa` amku hit todu lokue` ti siña”. Ai na grasia `nai ha sasañgan na kontodu buteyan sitbesa ha ñgañgas antes. `Nai hu gef atan pachotña enteru dofi`. Dios mihu!
*  *  *
`Nai kasse hokog esta para bai`n hapbla, ha atanyu` ya ilegña, “Primu, taya` mas chatpagu ke chatpagu na palao`an ni fuma`gue` boninita”. Esta ha mente na ni kuantu na beni` yan potbus kuttikura `an chatpagu pues chachatpagu esta`i seputtura. Dios tiampare!

John S. Del Rosario Jr. | Contributing Author
John DelRosario Jr. is a former publisher of the Saipan Tribune and a former secretary of the Department of Public Lands.

Related Posts

Disclaimer: Comments are moderated. They will not appear immediately or even on the same day. Comments should be related to the topic. Off-topic comments would be deleted. Profanities are not allowed. Comments that are potentially libelous, inflammatory, or slanderous would be deleted.