Sensuran Kandidatu

By
|
Posted on Feb 10 2014
Share

Gi tiempon Trust Territory Government, mana` guaha ayu i mafanana`an C-schedule na sensura (test). Kontodu i umadmiministra i sensura ti magana `nai siha mismu chumule`.

Debi tana` guaha pronto sensura para todus gumuiguife man-kandidaton politika. Debi u fitme patte “academic competency” para un` masede kumandidatu. Sin este, maulegña kase ta pechiñg latangantan nababue ya ta tulus hit para i lanchu. Benefisiosu para i pinegsai yan hita mismu.

Sumen presisu lokue` na ta tuñgu` haf` na eskalera `nai mangaige para u fan kandidatu gi mafanana`an “reading comprehension”. Yangin menus ke 80 pot sientu, kase dinancheña `an ta katsa hit na dos tumalaya gi taftaf oga`an `sino taloane. Mañochu i familia yan guaha dididi` chesata kelaguen para ta lumus ñaihon chinatsaga-ta.

Estague` na tiempu `nai sinifa` i tanu` hai`las mina` sumen presisu na i man-ma`gasta man-siña yan listu umakude che`chu` linahyan dimas de u fan lalaulauya hulu` yan papa` sin presisu. Haf` `ste na matchan un` bachet ni umesgagaihon pumalu man-bachet guatu gi Banzai Cliff. De dios na insuttu gi publiku!

[B]Antau na inadahe[/B]

Mauleg ta pañgun todus na debi deste pa`gu mona u guaha mas inadahe gi disposision asuntun linahyan siha. Sosobla diskuidu gi chatdisposision asuntun publiku deste alacha.

Para u felis este na karera, obligasion botadot pumega kualidat na kandidatu ni man-ma-eduka yan kumomprende dichu asuntun linahyan deste primet ha`ane `nai manman-hula`. Mampos bula asuntun “dibina dibina kau doku` i atdau gi sanhaya?”

Tatnai in` repara na sumen na`magof gi halom mattiru `an guaha kahulu` ya ilegña, “Dispensayu`, lache ta hananague. Estague` mage i dinanche na chalan”. Estague` ta nesessita pa`gu pot para tana` fan lachog nuebu siha na biñga` nieti gi halom hatdin publiku.

Mauleg tanae` i man-siña yan fotmat na kabayerus ya siha u kinatga mandatun pubiku na biahe. Manyayas i los prohimus na esta ni para u fanalag hilu` man-ñgaha hokog mames.

[B]Tailaye na bisiun gastu[/B]

Haf’ na puru pa`gu gastun salape sin rinikohen kontribusion tax kulan mohon todu felis? Na ti magahet na mas ke mediu biyon pesus i dibin gobietnu pa`gu? Ñgai`an `nai para umana` para i tailaye na bisiun gastun fondu ni ti marikokohe kontiempu?

I kantidan dibin gobietnu parehu yan chetnot dinalag. Uttimoña ni mona ni tatte ya ayu hohoñgga i manadan “ai, ai, ai”. Yangin cha`ot gastun salape` ni tai pisu para u kenibre haf` na para in` fan sige ha` mañochu dibatde? Kau in` nanañgga para in` asegura na kontodu i publiku u famadese ni gastun ambeteria? Dios mihu!

[B]Chetnot man-estane[/B]

Guaha siha tautau-ta man-makondena ni kotte pot ma-estanen minot na idat famaguon famalao`an. Guaha esta namatman sa` solu malañgu titanosña i prohimu `nai siña hu komprende malabidaña. Huñgan ma-kehaye, ma-arresta, ma-kotte, dispues makodena i prohimu pot tailaye na bidaña, un` petmanente na paladañg gi hinasson i prohima añghet.

Lau haf` mohon motibu na ha chogue i malabidaña. Kau ha komprende i asuntu? Kau ti malañgu hinasson ennau na prohimu na ha chogue i masusede? Huñgan siña ha` man-satisfechu hit sa` mapresu. Na tiha mirese mohon ma-eksamina kau enfin malañgu hinassoña? Petsonatmente, chetnot mina` masusede i malabidaña sa` yangin kabales hinassoña, pues siña ha lagnosgue` ginen ennau na malabida antes de u susede. Na`mase` yangin ni guiya tiha tuñgu` na malañgu-gue`.

Dispues de ha komple mapresu, guaha garentiha na ti u chogue mismu che`chu` aminasu kontra otru minot na idat patgon palao`an? Poresu na debi umariseta i prohimu. Che`chu` kilisyanu i para ta ayuda i prohimu puede u felis hinanauña dispues. Dañkulu na ayudu ha nesessita. Nahoñg na minamahlau gi familiaña mismu.

[B]Lugat Ilun Kada Tautau[/B]

Deste ke mañgomprendeyu`, todu ilun tautau gaige gi hilu` apaga` kada unu. Todu manalag meme`na, ni unu hulie` mana` talag tatte. Haf` taiguine este deste tutuhon?

Manae` atadogmu, tumalag meme`na, para un` lie` manu un` hananague. Gi mismu tiempu, manae` hau lokue titanosmu para un` fan hassu. Yangin ni unu gi dos unna` setbe, pues adahe sa` siñaha` linimutan ilumu. Lastima todu offresimienton ayudu sa` ni unabes `nai unna` setbe ilumu.

Ke lau haf` na chinatsaga guaha na sen ti ma-usa ilun niha i mansabiun hegsu` I Deni` para uma-ataha dididi` i didog na mattirun familia? Makat na biahe ya kase umafagcha` este na diskuidu yan tiempon estrakadan politika. Kuantu mohon na kandidatu para u atrebi siha muñgañgas i mismu dinage? Dios tiampare, ihu!

[B]Atkilon 99 Años gi fina` initiative[/B]

Ma-apprueba fina` initiative `nai para uma-ekstende atkilon tanu` ginen i presente na areglu esta 99 años na tiempu. Lamayot patte gi diniskuten este na prinipone pot para umasede mas man-inbiette—investment—guine. Malimitte este gi tautau tanu` solu. Na ti atkilon tanu` bisnis ginen hiyuñg? I benefisiu lamayot patte gaige g i man-atkikila tanu` ti i dueñu.

[I]John DelRosario Jr. is a former publisher of the Saipan Tribune and a former secretary of the Department of Public Lands.[/I]

Disclaimer: Comments are moderated. They will not appear immediately or even on the same day. Comments should be related to the topic. Off-topic comments would be deleted. Profanities are not allowed. Comments that are potentially libelous, inflammatory, or slanderous would be deleted.