Tinilaikan Tiempu
Este i teknalayi (technology) hana` guaha konbiñiente siha na kosas deste telefon ipod yan otru siha attikulu. Gaige matan famaguonta gi kada unu gi este siha na kosas, diariu.
Deste huegu, leblu, yan konbetsasion gaige gi este siha na kosas. Ma`tut i otdinariu na konbetsasion familia.
Esta na`chaleg i tatan guma` gi lamasan sena `nai ha faisen lahiña kau manaitai antes de u chochu. Sinaulag tatte gi iphone, “huñgan”. `Nai ti ineppe, ha faisen ta`1u. Sinañgane ni patgon, “Gaige ineppeghu gi iyomu iphone, rikonose”. De dios!
Ti baba usun modetnu na teknalayi sa` trastes pa`gu na tiempu. Lau mauleg i mañaina una` guaha areglu gi halom guma` gi usun este siha na trastes teknalayi.
[B]Seriosu na chetnot natibu[/B]Dos chetnot natibu ni mampos seriosu piot dispues de idat 40 años: diabetes (type two) yan korason. Ti hutuñgu` kau gaige gi haga` natibu este na chetnot pat lamayot patte pot modun linala`. Lau mampos estotbu i manadan man-malañgu entre diabetes yan korason.
Dispues, mas ke siete sientus (700-mas) na tautau-ta mana` fan hanau para hospitat hiyuñg Marianas gi mapos na sakan. Seguruyu` na ti pot sinagu `sino pogpug granumatditu chetnot niha. Guaha pot kanset pachot, guetgeru yan estomagu ni finañagun mama`.
Megai na man-hoben umu`usa pugua` yan sigariyu. Kase lamegai para u fan mamadese gi karera mona `nai man-hinigua` probleman kanset. Hulie` esta tres na tautau-ta ni mana` suha kiadas niha pot kanset mama`. Pot fabot na`para este na bisiu ensegidas.
I asukat i mas dañosu gi man-daibetes piot ya un` umpañg usun man-ma`asen na neñkanu siha. Pininu` reñihion-mu ya fumila hau gi sentron daialasis tres biahe gi semana pot kuattru oras kada biahe. Dispues, ha tutuhon maya` fan atanmu `nai sige i chetnot umadet. Rebaha kinanu` cha`ot na neñkanu pot hinemlo`mu.
Pot malofanyu` guine na birada ya hu lie` i sumen makat na pinadesen parehu ha` para i malañgu yan pipulan na hu apapagat todus na in` adahe hinemlu` miyu. Sumen makat na pinadese!
[B]Gaige gi haga`ta[/B]Namatman i poduñgu naneñg un` tautau ya litiku lau tai bisiu chupa ni ti gigimen atkahot. Brabu ya ti hoñgiyun na nina` litiku `nai sinaulag “stroke” `sino mapta` gigat titanosña. Dispues `nai hu komprende na gaige gi haga` este na chetnot. Haf` bisiomu yan modun kinano`mu dumetetmimina hinemlu` korasonmu.
Ti hu tuñgu kau gaige lokue` daibites dos (type two) gi haga` natibu lau estotbu i matai riñihion ni tinatitiye ni daialasis (makulan makina haga` i malañgu). I tatatte na attension adumididi` sige ha luñu` fuñgusion i korason estake uttimoña pumara boluntariamente. Estague` otru pinadese ni debi u familia u prepara siha gi karera mona.
Yangin dispues kañgrenau manu na patte gi adeñg i malañgu ya piligru na kondision `nai pinega, siempre uma-utut. Todu klasen didog na asuntu u pinalo`pu` i familia piot i mamumulan. Fan manayuyot ya u ñahlalañg este na asuntu inkassu in` fagchae`.
[B]Otru asuntu siha[/B]`Nai esta kuatru biahe hana` asagua haduña, man-hassu i patlinu ya ha ñañgon mona: “Kase este uttimo sa` ti para kada biahe na mañoda` hau nuebu karetamu para unna` tachuyu` guine”. A` Saina!
***
Gigon ha palo`pu` i sake i manog bisinu, sinañgane ni dueñu “apprubecha sa` pinegsaimu”. Ai na minamahlau i prohimu.
***
Arrestau un` bulacheru sa` abarambau sinigoña. Mafaisen haf` rason na debi umadispensa. Ilegña, “`Nai hu yute` latan sitbesa, huna` chagugu` gi kanton chalan”. Kantun chalan?
***
Mafaisen un` estudiante para u tanchu` yan sañgan huyuñg i ABC gi hilu` pisara. `Nai ha tutuhon finaisen ni maestro mañgge i “F”. Ha tutuhon ta`lu pues ha tanchu` dinanche i “F”. Mafaisen kau seguru, ensegidas ilegña, “Ai agun”, pues ha tanchu` i “D”. De dios mihu!
***
Un` amiguhu, ti sessu humosme misa. `Nai kumomotgan, ha ippe` lamita i ostia ya ha botsa. Mafaisen haf` planuña, ilegña, “Para `an ti mattuyu` otru Dameñgo esta guaha binto`hu”.
***
Ai na dinisintunau kumanta un` lahihu. Lau fotmat kumanta piot gi halom linahyan. Hu ñañgon na mauleg u kakanta gi halom bañu `nai guiguiya ha` namaisa. Ti magof.
***
Mampos triste amiguhu `nai ti masede humalom gi lañget. Era, man-lagnos otden si San Pedro na taya` esta ginen Marianas para u masede humalom gi lañget. Esta pa`gu gaige gi papa` mansanita ume`esuette yinease` San Pedro. Lau inipos tinane` i amku` ni manadan saki ginen Marianas. A` Saina!